Aktiivimallista todellisiin uudistuksiin

Julkaistu kategoriassa Blogi, Yleinen.

Pääministeri Juha Sipilän hallitus ajoi joulukuussa 2017 voimaan työttömyysturvan niin sanotun aktiivimallin. Aktiivimalli sai osakseen laajaa kritiikkiä paitsi kansalaisilta myös asiantuntijoilta. Pian mallin käyttöönoton jälkeen laadittu kansalaisaloite aktiivimallin kumoamisesta keräsikin nopeasti vaaditut 50 000 nimeä, mikä johti kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyyn.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei mietinnössään yhtynyt kansalaisaloitteen vaatimukseen aktiivimallin kumoamisesta. Oppositiopuolueiden vastalauseista huolimatta aktiivimalli jäänee, ainakin toistaiseksi, hallituspuolueiden edustajien tahdosta voimaan. Tämä on sääli, sillä viimeisin tutkittu tieto mallin vaikutuksista puhuu vahvasti aktiivimallin kumoamisen puolesta.

Kuluneen vuoden aikana on käynyt selväksi, että aktiivimalli on tosiasiallisesti vain etuisuusleikkuri, jonka muut vaikutukset esimerkiksi työllisyyteen ovat jääneet vähäisiksi. Leikattua työttömyysetuutta sai ensimmäisellä aktiivimallin tarkastelujaksolla huhti-kesäkuussa 2018 noin 150 000 henkilöä. Leikkuri on osunut erityisesti iäkkäiden työttömien etuuksiin.

Aktiivimalli on epäoikeudenmukainen erityisesti kolmesta näkökulmasta. Malli on alueellisesti epätasa-arvoinen, se ei huomioi ihmisen toimintakykyä ja lisää työttömien toimeentulovaikeuksia entisestään. Kaiken lisäksi malli lisää byrokratiaa, eikä paranna työttömän saamaa palvelua.

Yksi aktiivimallin keskeisistä ehdoista on velvoite osallistua työllistämistä edistäviin palveluihin. Näiden palveluiden saatavuus vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Kaikilla alueilla työttömillä ei ole yhdenvertaista pääsyä niiden palveluiden piiriin, joihin osallistumalla työtön voisi välttää etuuksiensa leikkaamisen. On eri asia olla työtön kaupungissa, kuin maaseudulla.

Työttömissä työnhakijoissa on myös paljon sellaisia henkilöitä, joiden terveydentila on este työllistymiselle. Näitä ihmisiä ei kepillä työllistetä. Työ- ja toimintakykyä alentaviin sairauksiin ja rajoitteisiin on sen sijaan pystyttävä tarjoamaan tukea yksilöllisillä palveluilla. Näiden ihmisten yksilöllisiä tilanteita aktiivimalli ei huomioi, mikä on yksi mallin suurimmista valuvioista.

Moni heistä, joiden etuuksia aktiivimalli on leikannut, on päätynyt täydentämään toimeentuloaan hakemalla toimeentulotukea. Toimeentulotuki on aivan väärässä käytössä, jos etuuden tarpeen aiheuttaa lainsäädäntö ja aktiivimallin aiheuttama etuuden leikkaus. Tällaisessa suuntauksessa tuskin kukaan voi nähdä mitään järkeä työttömän tai valtion kassan näkökulmista.

Etuisuusleikkurien sijaan työttömät tarvitsevat palveluita, joilla aidosti tuetaan työllistymistä. Panostamalla yksilölliseen ja lähelle ihmistä tulevaan palveluun voimme nostaa yhä useamman suomalaisen pois työttömyydestä. Tähän ei aktiivimallin kaltaisella näpertelyllä pystytä.

Välttämätöntä on myös pohtia laajemmin suomalaisen sosiaaliturvan kokonaisuutta ja sitä, miten sosiaaliturva voisi paremmin kannustaa ja ohjata työttömiä työllistymään. Siksi sosiaaliturvaa on tarpeen uudistaa perusteellisesti tulevilla vaalikausilla. Aktiivimallista on siirryttävä todellisiin työllisyyttä edistäviin uudistuksiin.

Kommentit

kommenttia