• Alkoholilain uudistus puhuttaa

    Kolumni on julkaistu Länsi-Uusimaassa 16.11.2017.

    Eduskunta käsitellään parhaillaan alkoholilain kokonaisuudistusta. Tarve udistukselle on ilmeinen, sillä nykyisen lain periaatteet ovat peruja vuosikymmenten takaisesta lainsäädännöstä. Uudistuksen toteutuessa alkoholin saatavuutta helpotettaisiin ja byrokratiaa purettaisiin.

    Alkoholilaki on herättänyt vilkasta keskustelua. Tämä on ymmärrettävää, sillä alkoholi vaikuttaa monin tavoin yhteiskuntaamme. Välittömiä kustannuksia alkoholi aiheuttaa vuosittain peräti 1,3 miljardin euron edestä, eikä lukuun ole edes laskettu alkoholiperäisten kuolemien ja sairauksien hintaa. Näiden kustannusten kattamiseen jokainen meistä osallistuu verotuksen kautta. Puhumattakaan niistä inhimillisistä ja sosiaalisista ongelmista, joita se valitettavasti aiheuttaa.

    Alkoholilainsäädäntö on aina haastavaa tasapainoilua kuluttajien vapauksien, elinkeinoelämän tavoitteiden ja kansanterveyden välillä. Niin nytkin. Tämä näkyy hyvin eri tahojen painotuksissa ja siinä, että tässäkin asiassa hallituksen omatkin rivit rakoilevat.

    Käsittelyssä oleva uudistus on monilta osin kannatettava. Se esimerkiksi helpottaa ravintolatoimintaa. Sen sijaan prosenttikorotusta on tutkitun tiedon valossa vaikea hyväksyä. Alkoholin saatavuuden helpottaminen lisää kulutusta ja tämä lisää haittoja sekä kustannuksia. Resurssitarpeiden lisääntyminen koskee sekä sosiaali- ja terveyspalveluita että poliisia.

    Vähemmän keskustelua uudistuksen yhteydessä käyty siitä, missä alkoholin kulutus tapahtuu. Tilastojen mukaan Suomessa alkoholi nautitaan erityisesti kodeissa ja kaduilla eikä ravintoloissa. Hallituksen esitys jatkaa tätä valitettavaa kehitystä. Enemmän olisi pitänyt miettiä siitä, miten alkoholin kulutusta voitaisiin ohjata juuri ravintoloihin.

    Kulutuksen painopisteen siirtäminen ravintoloihin tukisi työllisyyttä. Ravintoloiden osuus kulutuksesta on vain 10,6 prosenttia, mutta ravintoloiden osuus alkoholisidonnaisesta työllisyydestä on 63 prosenttia. Samalla kulutus tapahtuisi sosiaalisessa ympäristössä. Viimeisen kymmen vuoden aikana ravintolakulutus on laskenut 10 prosenttiyksikön verran ja samalla alan työllisyys on vähentynyt.

    Alkoholilain uudistuksesta saataisiin vastuullisempi, mikäli kaupoissa myytävän alkoholin prosenttirajaa ei nostettaisi. Näin myös haitat ja lisäkustannukset jäisivät pelättyä pienemmäksi. Pidemmällä aikavälillä tulisi pohtia, voitaisiinko kulutusta ohjata ravintoloihin esim. ravintoloiden anniskelun alennetun arvolisänveron avulla.

    Joona Räsänen
    Kansanedustaja (sd.)

Vanhemmat artikkelit

Sisäistä turvallisuutta vahvistettava

Turun puukotustapaus järkytti ja pysäytti koko Suomen. Mikäli poliisin epäily teon terroristisesta tarkoituksesta osoittautuu tutkinnan edetessä oikeaksi, kyseessä on ensimmäinen rikos laatuaan. Tämä kertoo osaltaan karun tosiasian siitä, että Suomi ei ole mikään lintukoto vaan muiden valtioiden tavoin altis terroristiselle väkivallalle. Tähän tosiasiaan on suhtauduttava suurella vakavuudella. Tapauksen yksityiskohdat eivät ole vielä täysin selvillä, joten… Lue koko artikkeli »

Ulkomaalaisen työvoiman tarveharkintaa ei syytä poistaa – viranomaistoiminnan tehostaminen etusijalle

Kokoomuksen ministeriryhmä esitteli kesäkokouksessaan kuusi toimenpidettä, joilla se haluaa lisätä osaajien määrää suomalaisessa työelämässä. Esitykset pitivät sisällään myös vanhan avauksen EU- ja ETA –alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkinnan poistamisesta. Tätä avausta on nyt syytä hieman kyseenalaistaa. Käytännössä ulkomaalaisten työntekijöiden työlupien tarveharkinnasta luopuminen tarkoittaisi siis sitä, että nykyisestä poiketen Suomeen saapuvaa työvoimaa ei pystyttäisi mitenkään kontrolloimaan etukäteen…. Lue koko artikkeli »