• Suomi tarvitsee lapsistrategian

    Kuluneella viikolla on vietetty lasten oikeuksien päivää. Lapset ovat muutoinkin olleet julkisen keskustelun keskipisteenä tilastokeskuksen julkaistua uuden väestöennusteensa tuleville vuosikymmenille. Ennusteen mukaan Suomeen syntyy entistä vähemmän lapsia, mikä heikentää huoltosuhdettamme entisestään.

    Tervehdin ilolla väestöennusteen myötä käynnistynyttä keskustelua lasten oikeuksien ja perheiden aseman parantamisesta. Lähes kaikki eduskuntapuolueet ovat ottaneet osaa keskusteluun ja esittäneet omia vaihtoehtojaan syntyvyyden kääntämiseksi nousuun väestön ikärakenteen vinouman korjaamiseksi.

    Pelkkä puhe ei kuitenkaan nyt riitä. Lapset ja lapsiperheet kaipaavat toimenpideohjelmien ja fraasien sijaan konkreettisia päätöksiä. On valitettavaa, että esimerkiksi puolueiden välttämättömänä pitämän perhevapaauudistuksen toteuttamiseen ei ole pystytty nykyisen hallituksen johdolla tällä vaalikaudella.

    Eduskuntavaalien jälkeen työnsä aloittavalta uudelta hallitukselta odotetaan tekoja lasten ja perheiden aseman parantamiseksi. Kokonaisvaltainen, parlamentaarisesti valmisteltu lapsistrategia on tärkeää laatia heti vaalikauden alussa tiekartaksi lapsiperheiden aseman vahvistamiseen pyrkiville uudistuksille.

    Joona Räsänen
    Kansanedustaja (sd.)

Vanhemmat artikkelit

Ammatillisen koulutuksen hätähuuto

Kirjoitus on ilmestynyt Verkkouutisten blogissa 17.10.2018. Syyslukukauden käynnistyttyä on kuultu paljon huolestuneita viestejä ammatillisen koulutuksen kentältä niin opettajilta ja opiskelijoita, kuin heidän vanhemmiltaankin. Näitä hätähuutoja on julkisuudessakin käsitelty paljon. Tällä hetkellä moni opiskelija tuskailee lähiopetuksen puutetta vanhempien seuratessa viereltä huolestuneina opiskelijoiden toimettomuutta. Samalla ammatillisten oppilaitosten henkilöstö kokee voimattomuutta siitä, että nykyisillä resursseilla ei kaikkia työtehtäviä… Lue koko artikkeli »

Peiliin katsomisen paikka

Kolumni on julkaistu Länsi-Uusimaassa 4. lokakuuta 2018 Ruotsin syksyn valtiopäivävaalien suurin voittaja oli äänestysaktiivisuus. Länsinaapurimme kansanvaltaisen järjestelmän vahvuudesta kertoo vaalien äänestysprosentti, joka kohosi yli 85 prosentin tasolle. Meillä Suomessa äänestysprosentti ei esimerkiksi eduskuntavaaleissa ole vuosikymmeniin noussut yhtä korkealle. Jos äänestysaktiivisuudesta järjestettäisiin Suomi-Ruotsi-maaottelu, häviäisimme me suomalaiset armotta ruotsalaisille. Yksi selittävä tekijä on luultavasti vaalijärjestelmiemme eroissa. Ruotsissa… Lue koko artikkeli »