• Sisäistä turvallisuutta vahvistettava

    Turun puukotustapaus järkytti ja pysäytti koko Suomen. Mikäli poliisin epäily teon terroristisesta tarkoituksesta osoittautuu tutkinnan edetessä oikeaksi, kyseessä on ensimmäinen rikos laatuaan. Tämä kertoo osaltaan karun tosiasian siitä, että Suomi ei ole mikään lintukoto vaan muiden valtioiden tavoin altis terroristiselle väkivallalle. Tähän tosiasiaan on suhtauduttava suurella vakavuudella.

    Tapauksen yksityiskohdat eivät ole vielä täysin selvillä, joten liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä on syytä vältää. Tästä huolimatta on syytä pohtia muutamaa kokonaisuutta, mitkä ovat nousseet esille viime päivinä. Päätöksentekijöiden on pyrittävä oppimaan tapahtuneesta ja tekemään toimenpiteitä, jotta vastaavaat teot voitaisiin mahdollisimman hyvin ennaltaehkäistä tulevaisuudessa. Kyse on ennen kaikkea siitä, miten pystymme vahvistamaan maamme sisäistä turvallisuutta.

    Ensiksikin sisäisen turvallisuuden näkökulmasta on perusteltua, että poliisille turvataan tarvittavat resurssit. Samaan aikaan kun turvallisuusuhat kehittyvät yhä haastavammiksi on poliisien määrä Suomessa vähentynyt. Suunnan pitää olla toinen. Keskeinen toimenpide on vakiinnuttaa poliisikoulutuksen aloituspaikkamäärät riittävälle tasolle, jotta poliisien määrä voidaan turvata pidemmällä aikavälillä. Poliisien peruskoulutuksen aloituspaikkamäärät tulisikin nostaa nykyisestä 300 aloituspaikasta 400:aan.

    Suomeen kohdistuvien turvallisuusuhkien muuttaessa muotoaan, yhä tärkeämpää on myös se, miten suojelupoliisin resursseista huolehditaan. Ilman riittäviä resursseja Supon toimintaedellytykset vaarantuvat, eikä esimerkiksi kaikkia vihjeitä potentiaalisista turvallisuusuhista pystytä kunnolla tutkimaan. On hyvä muistaa, että Supon seurannassa olevien henkilöiden määrä on viime vuosina kasvanut merkittävästi.

    Kolmas akuutti toimenpide, on edelleen turvapaikkaprosessien tehostaminen. Nykyisen turvapaikkaprosessin pitkistä turvapaikkahakemusten – ja niihin liittyvien valitusten – käsittelyajoista ei seuraa mitään hyvää turvapaikkaa hakevalle eikä sen perusteita arvioivalle valtiolle. Olisikin pohdittava sitä, että hakemusten käsittelyajalle asetettaisiin enimmäiskesto, jonka puitteissa asia tulee ratkaista. Pitkittynyt oleskelu vailla oleskelulupaa on omiaan antamaan tilaa laittoman toiminnan suunnittelulle ja toteuttamiselle – etenkin jos se on ollut alun alkaenkin taka-ajatuksena turvapaikan hakemiselle Suomesta.

    Yhtä lailla tehostettavaa on myös siinä, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautus tehdään mahdollisimman ripeästi. Laittomalle oleskelulle Suomessa turvapaikkaprosessin aikana ja sen päätyttyä tulee ottaa nollatoleranssi kaikissa tapauksissa.

    Tarvitsemme myös Suomeen ajantasaisen tiedustelulainsäädännön. Nyt olemme muiden maiden hyväntahtoisuuden varassa. Vaikka mikään tiedustelu ei pysty estämään kaikkia uhkia, niin tavoiteltu lainsäädäntö antaa viranomaisille uusia tarpeellisia keinoja uhkien ennaltaehkäisyyn. Uskon, että tasapaino yksityisyyden suojan vaalimisen ja turvallisuuden lisäämisen välillä löytyy.

    Nämäkään toimenpiteet eivät ratkaise kaikkia hasteitamme, mutta parantavat kyllä nykytilannetta. Sisäinen turvallisuus on monen tekijän summa ja sitä on järkevää vahvistaa nyt monelta suunnalta.

    Joona Räsänen
    Kansanedustaja (sd.)

Vanhemmat artikkelit

Ulkomaalaisen työvoiman tarveharkintaa ei syytä poistaa – viranomaistoiminnan tehostaminen etusijalle

Kokoomuksen ministeriryhmä esitteli kesäkokouksessaan kuusi toimenpidettä, joilla se haluaa lisätä osaajien määrää suomalaisessa työelämässä. Esitykset pitivät sisällään myös vanhan avauksen EU- ja ETA –alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkinnan poistamisesta. Tätä avausta on nyt syytä hieman kyseenalaistaa. Käytännössä ulkomaalaisten työntekijöiden työlupien tarveharkinnasta luopuminen tarkoittaisi siis sitä, että nykyisestä poiketen Suomeen saapuvaa työvoimaa ei pystyttäisi mitenkään kontrolloimaan etukäteen…. Lue koko artikkeli »

Presidenttikisan yllättäjä

Kolumni on ilmestynyt Länsi-Uusimaan kirjoittajavieraspalstalla 17.7.2017. Ensi vuoden alussa pidetään seuraavat presidentinvaalit. Julkisessa keskustelussa suuri mielenkiinto on kohdistunut SDP:n ehdokasasetteluun. Jutta Urpilaisen ja Eero Heinäluoman kieltäydyttyä ehdokkuudesta puoluejohto ryhtyi kysymään esityksiä ehdokkaaksi puolueen paikallisyhdistyksiltä. Vaaditun kannatuksen onnistuivat keräämään määräaikaan mennessä ehdokkuutta tavoittelevat kansanedustajat Tuula Haatainen, Maarit Feldt-Ranta ja Sirpa Paatero. SDP:n puoluehallitus asetti tämän kokeneen… Lue koko artikkeli »