Katse pidemmälle

Julkaistu kategoriassa Yleinen.

Kirjoitus on julkaistu Länsi-Uusimaan vieraskynä-palstalla 17.9.2017.

Eduskunta ryhtyy ensi viikolla käsittelemään hallituksen esitystä valtion ensi vuoden budjetiksi. Suomen taloudessa tapahtuneen viennin ja investointien elpymisen seurauksena hallituksella on nyt aikaisempaa enemmän liikkumavaraa toteuttaa talouspolitiikkaansa. Paine uusien menosäästöjen tekemiselle on samalla vähentynyt aikaisempiin vuosiin verrattuna.

Vaikka yleinen talouden tilanne on valoisampi kuin pitkään aikaan, hallituksella ei ole varaa jäädä lepäämään laakereilleen. Myönteiset talousuutisetkaan eivät poista sitä tosiasiaa, että Suomen taloutta vaivaavat pitkän aikavälin ongelmat ovat edelleen olemassa: valtion velkaantuminen jatkuu, rakenteelliset uudistukset odottavat toteutumistaan ja työllisyysasteemme laahaa muita verrokkimaita alempana.

Hyvinvointivaltiomme tulevaisuus seuraavalla vuosikymmenellä näyttää vähintäänkin haastavalta. Kuvaavaa on, että jos hyvinvointipalvelut halutaan tulevaisuudessa turvata nykyisellä tasolla, pitäisi työllisyysasteemme nostaa 80 prosentin tasolle, kun se nykyisellään on hieman alle 70 prosenttia. Tässä työssä meillä riittää tekemistä.

Hallituksen budjetin ympärillä tähän mennessä käyty keskustelu on keskittynyt sen tulonjakovaikutuksiin. Eduskunnan tietopalvelun tutkimuksen mukaan hallituksen budjetti kääntää tuloerot kasvuun, mitä selittävät ennen kaikkea pieni- ja keskituloisten arkeen tehdyt leikkaukset ja etupäässä suurituloisille kohdistetut veronkevennykset.

Tuloerojen kasvulle yksittäisenä vuonna ei pidä antaa liian suurta painoarvoa. Kuitenkin, kun tuloerojen kasvun suhteuttaa muuhun yhteiskunnassa tapahtuvaan eriarvoistumiskehitykseen, on tuloerojen kasvu yksi merkki tämän huolestuttavan kehityksen voimistumisesta. Kansalaisten sosiaalisten, taloudellisten ja terveydellisten erojen vahvistuva polarisoituminen on aito uhka Suomelle. Erityisen vakavaksi ongelman tekee useissa tutkimuksissa todettu tosiasia, että eriarvoistumisella on Suomessakin tapana periytyä.

Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseen tulisi pyrkiä vaalikaudet ylittävällä politiikalla. Työllisyyden tukeminen, talouskasvun hedelmien jako nykyistä tasaisemmin sekä varhaislapsuuteen ja nuoruuteen investoiminen ovat päätöksiä, joilla eriarvoistumista voidaan torjua. Näistä asioista olisi toivottavaa, että yhteiskunnassa käytäisiin laajempaan keskustelua budjetin käsittelyn yhteydessä. Tähän työhän jokainen kuntakin voi osallistua omaa budjettia laadittaessa.

Joona Räsänen
Kansanedustaja (sd.)

Kommentit

kommenttia