Kohti eduskuntavaaleja

Julkaistu kategoriassa Blogi, Yleinen.

Huhtikuun eduskuntavaaleihin on tänään aikaa 7 viikkoa. Vaaliuurnilla pääsemme jälleen vaikuttamaan siihen, mihin suuntaan Suomea viedään seuraavan neljän vuoden ajan. Kuluneen vaalikauden ajan olen saanut toimia äänestäjien tuella Uudenmaan vaalipiirin kansanedustajana. Kokemus on ollut paitsi palkitseva, myös erittäin opettavainen. Matkalle mahtuu sekä onnistumisia että epäonnistumisia.

Paloa jatkaa kansanedustajan vaativassa tehtävässä riittää edelleen. Siksi tavoittelen jatkokautta eduskunnassa huhtikuun vaaleissa SDP:n ehdokkaana. Vaaleissa ehdolla oleminen on samalla itsensä arvioitavaksi laittamista. Äänestäjillä on valta päättää jatkosta.

Kulunut vaalikausi on ollut monella tapaa värikäs. SDP:n ajautuminen oppositioon vuoden 2015 tappiollisten eduskuntavaalien jälkeen johti keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen varaan rakentuvan hallituspohjan syntymiseen. Eri käänteiden johdosta hallituksen enemmistö on jatkuvasti pienentynyt vaalikauden aikana.  

Nyt neljän vuoden jälkeen keskusta ja kokoomus ovat apupuolueineen työnäytteensä antaneet. Huhtikuun vaalien keskeisin kysymys onkin, haluammeko jatkaa tällä hallituspohjalla?

Hallituksen työnäyte ei kaikilta osin vakuuta. Talouden tasapainottamiseksi työttömiltä, lapsiperheiltä, opiskelijoilta ja eläkeläisiltä on leikattu, mutta samaan aikaan hyvätuloisille on annettu uusia veroetuja. Sote-uudistusta hallitus on tehnyt markkinoiden, ei ihmisten ehdoilla ja työelämässä sopiminen on vaihtunut saneluun. Menestyksemme kivijalasta, koulutuksesta, on tälläkin vaalikaudella leikattu rajusti. Hallitus ansaitsee toki myös kiitosta. Työllisyysaste on noussut ja velkaantuminen vähentynyt, vaikkakaan kestävyysvaje ei ole poistunut.

Oppositiosta käsin vaikuttaminen on aina hankalampaa kuin hallituksesta. SDP on kuitenkin pystynyt oppositiosta torjumaan monia hallituksen vahingollisia esityksiä sekä vaikuttamaan eri hankkeiden sisältöön. Todellisten muutosten tekeminen edellyttää, että SDP nousee vaaleissa johtamaan Suomea. Näin Suomi voidaan palauttaa aidolle tulevaisuuslinjalle, jossa osaamiseen panostetaan ja yhteiskuntaa kehitetään sopimalla, eikä repimällä ja sanelemalla.

Tulevalla vaalikaudella meidän pitää tukea kaikin voimin työllisyyden myönteistä kehitystä, pitää Suomi turvallisena, kehittää oikeudenmukaista yhteiskuntaa ja tehtävä paremman tulevaisuuden edellyttämiä päätöksiä. Politiikkaa tehdään siksi, että huomenna olisi paremmin kuin tänään.

Valtakunnan politiikka on aina myös aluepolitiikkaa. Länsi-Uudenmaan alueelta tarvitaan seuraavaankin eduskuntaan kansanedustajia pitämään alueemme puolia ja ajamaan sen asioita. Alueen kasvun ja kehityksen kannalta erityisen tärkeitä ovat esimerkiksi uudet raideinvestoinnit, kuten Hanko Hyvinkää-radan sähköistäminen ja nyt suunnittelussa oleva uusi nopeampi junayhteys Helsingin ja Turun välillä. Näillä hankkeilla on positiivisia vaikutuksia yksittäisiä kuntia laajemmalla alueella.

Olemme kuluneella vaalikaudella onnistuneet puolustamaan eri yhteyksissä alueemme asioita. Tästä esimerkkeinä toimivat muun muassa valtatie 25:lle saadut korjausrahat, Tynninharjun eritasoliittymän valtionosuus, E18 moottoritien parantaminen sekä Laurean ja Luksian toimintojen ja laadukkaiden koulutuspalveluiden säilyttäminen alueella. Toki myös sellaisia epäonnistumisia on tapahtunut, joiden osalta emme ole kyenneet kääntämään hallituksen päätä. Esimerkkeinä näistä toimivat rantaradan junavuorojen heikennykset ja käräjäoikeusuudistuksen osana Lohjalta puolestaan häviää käräjäoikeus.

Asioiden aikaansaaminen vaatii ennen kaikkea yhteistyökykyä ja pitkäjänteisyyttä. Politiikka on nimittäin marantonlaji. Aina asiat eivät tapahdu niin nopeasti kuin olisi toivottavaa, mutta pienikin askel oikeaan suuntaan on aina parempi kuin valtava harppaus väärään. Myöskään kaikkia tarvittavia ja toivottuja asioita ei ole mahdollista toteuttaa välittömästi. Tämäkin on syytä ihmisille todeta rehellisesti.

Politiikassa pyrin aina toimimaan enemmän sillanrakentajana kuin niiden polttajana. Sopiminen nimittäin toimii paremmin kuin repiminen. Päätöksiä tehdessä pyrin aina kokonaisuuden kannalta parhaaseen ratkaisuun. Samoin ymmärrän sen, että päätöksiä tehdään aina ajassa, jolloin myös tehtyjä ratkaisuja on uuden tiedon valossa mahdollista harkita uudelleen. Omat virheet on syytä tunnistaa, sillä silloin niistä pystyy oppimaan.

Pyydän luottamusta jatkaa tätä työtä. Lopputulos on äänestäjien käsissä.

Joona Räsänen, kansanedustaja (sd)

Kommentit

kommenttia