Palkkatasoindeksiin siirtyminen ei ole ratkaisu eläkeläisköyhyyteen

Julkaistu kategoriassa Blogi.

Eduskunta ryhtyi eilen käsittelemään paljon keskustelua herättänyttä kansalaisaloitetta työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi. Kansalaisaloite on saanut yli 80 000 allekirjoitusta, mikä kertoo monien suomalaisten olevan aidosti huolissaan eläkeläisten toimeentulosta. Aloitteen välittämä viesti on siksi otettava erittäin vakavasti.

Valitettavasti kansalaisaloitteessa esitetty siirtyminen täyteen palkkatasoindeksiin on eläkejärjestelmän tulevaisuuden ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kannalta täysin kestämätön. Aloitteessa esitetty toimenpide ei ratkaisisi sitä eläkeläisköyhyyden ongelmaa, johon aloitteella on haluttu puuttua.

Eläkejärjestelmämme nojaa kahden peruspilarin – eläkerahastojen ja sukupolvisopimuksen – varaan. Työssäkäyvät maksavat vuorollaan eläkemaksuja, jotka rahastoidaan eläkkeellä olevien työeläkkeiden rahoittamiseksi. Kenelläkään ei siis ole omaa työeläkesäästöjen pottia, vaan kulloinenkin ikäluokka maksaa omana aikanaan eläkkeellä olevien eläkkeet. Sukupolvisopimuksella on haluttu turvata järjestelmän jatkuvuus jokaisen sukupolven kohdalla. Jokainen kantaa kortensa kekoon ja pääsee aikanaan myös hyötymään osuudellaan eläkerahastoista.

Eläkejärjestelmää on aikaisempina vuosikymmeninä tehdyillä yhteisillä päätöksillä pyritty pitämään rahoituksellisesti tasapainossa. Tähän tarkoitukseen on pyritty myös mainettaan paremman taitetun indeksin käyttöönotolla. Eläkejärjestelmää on haluttu kehittää niin että sekä nykyisten että tulevien eläkkeensaajien mahdollisuus nauttia riittävää eläkettä toteutuisi sukupolvisopimuksen hengessä.

Palkkatasoindeksiin siirtyminen merkitsisi Eläketurvakeskuksen mukaan eläkemenojen kuuden prosenttiyksikön kasvua suhteessa palkkasummaan. Nousevien eläkemenojen rahoitus tulisi tehdä joko eläkemaksuja korottamalla tai eläkerahastoihin kajoamalla. Molemmat olisivat hyvin ongelmallisia. Mikäli ensimmäiseen rahoituskeinoon päädyttäisiin, joutuisivat nyt työssä käyvät kantamaan yhä raskaamman taakan eläkkeiden rahoittamisesta. Vastaavasti jos kasvu rahoitettaisiin eläkerahastoja purkamalla, on rahastojen arvioitu loppuvan niinkin pian kuin 2060-luvulla.

Kaikissa tapauksissa palkkatasoindeksiin siirtymisen aiheuttama eläkemenojen nousu uhkaisi romuttaa eläkejärjestelmän kestävyyden ja tulevien sukupolvien mahdollisuudet eläkkeeseen, joka riittäisi edes välttämättömiin elämän edellytyksiin. Tämä ei ole reilua eikä oikein sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kannalta.

On syytä muistaa, missä asemassa suomalaiset nuoret ovat jo nyt. Ensimmäistä kertaa sitten toisen maailmansodan nuori sukupolvi on jäämässä edellistä sukupolvea köyhemmäksi. Tätä taustaa vasten on kestämätöntä tehdä päätöksiä, jotka asettaisivat nuoret ikäluokat entistäkin huonompaan asemaan suhteessa edeltäjiinsä. Tämä kaikki aikana, jolloin yhtä työllistä kohden on yhä useampi ei-työssä oleva huollettavana.

Kansalaisaloitteessa esitetyn toimenpiteen sijasta tärkeää olisi nyt keskittyä eläkeläisten toimeentulon parantamiseen verotusta kehittämällä, tukiin ja palveluihin panostamalla sekä korottamalla pienimpiä eläkkeitä. Nämä keinot myös aidosti auttaisivat kaikkein eniten vaikeuksissa olevia pienituloisia eläkeläisiä.

Nyt kun eduskunta on ryhtynyt käsittelemään kansalaisaloitetta, on tärkeää lähettää viesti siitä, että haluamme puuttua eläkeläisköyhyyteen, mutta pidämme samalla huolta sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Emme siis voi luvata sitä, että siirtyisimme takaisin täysin palkkapainotteiseen indeksiin, koska jos näin tekisimme, niin silloin me söisimme tulevien sukupolvien pöydästä. Ei voi olla niin, että yhä pienevä joukko joutuu kantamaan yhä suuremman taakan.

Joona Räsänen
Kansanedustaja (sd.)

Kommentit

kommenttia