Peiliin katsomisen paikka

Julkaistu kategoriassa Blogi, Yleinen.

Kolumni on julkaistu Länsi-Uusimaassa 4. lokakuuta 2018

Ruotsin syksyn valtiopäivävaalien suurin voittaja oli äänestysaktiivisuus. Länsinaapurimme kansanvaltaisen järjestelmän vahvuudesta kertoo vaalien äänestysprosentti, joka kohosi yli 85 prosentin tasolle. Meillä Suomessa äänestysprosentti ei esimerkiksi eduskuntavaaleissa ole vuosikymmeniin noussut yhtä korkealle.

Jos äänestysaktiivisuudesta järjestettäisiin Suomi-Ruotsi-maaottelu, häviäisimme me suomalaiset armotta ruotsalaisille. Yksi selittävä tekijä on luultavasti vaalijärjestelmiemme eroissa. Ruotsissa nimittäin kunta-, maakunta- ja valtiopäivävaalit käydään samalla kertaa. Näin vältetään Suomen kaltainen vaalisuma. Toinen ero vaalijärjestelmissämme löytyy vaalitavasta, sillä Ruotsissa käytetään listavaalia.

Äänestysaktiivisuuden lasku, joka Suomessa on ollut jo pitkään jatkunut ilmiö, ei kuitenkaan selity pelkästään vaalijärjestelmän eroilla. Osasyy on varmasti politiikan tekemisen tavoissa ja myös meidän päätöksentekijöiden toiminnassa. Ei ole ihme, että mikäli toimintamme koetaan heikentävän poliittisen päätöksenteon uskottavuutta, niin se myös heikentää äänestysintoa.

Se, miten me vaaleilla valitut edustajat vaalien välillä toimimme, määrittää kuvaa koko poliittisesta päätöksentekojärjestelmästä. Muutamakin työhön tarkoitettuja välineitä väärinkäyttävä kansanedustaja pystyy teoillaan likaamaan helposti kaikkien edustajien maineen ja arvostuksen. Yhden virheet yleistetään koskemaan kaikkia.

Syksyllä puhuttaneet Teuvo Hakkaraisen (ps.) ja Ville Vähämäen (ps.) kikkailut asumisjärjestelyillä sekä Jani Toivolan (vihr.) perusteettomat kulukorvaukset ja taksimatkat ovat vain esimerkkejä toiminnasta, joka vesittää luottamusta päättäjiin ja heidän arvostelukykyynsä. Näiden kansanedustajien toiminnassa ei ole mitään puolusteltavaa.

Aivan oma lukunsa ovat entisten kansanedustajien sopeutumiseläkkeet, joita täysin työkykyiset henkilöt ovat vuosien saatossa käyttäneet väärin veronmaksajien laskuun. Tämä etu poistettiin jo aikaisemmin 2011 vaalien jälkeen valituilta ja tällä kaudella asia on tarkoitus saattaa tiensä päähän. Tässäkin työssä työttömyysturva on perusteltu, mutta ei sitä saa tietenkään väärin käyttää.

Luottamus politiikkaan voidaan palauttaa ja ensimmäinen askel tässä työssä on se, että päättäjienkin täytyy katsoa peiliin. Mikäli haluamme kuroa Ruotsin kiinni korkeassa äänestysaktiivisuudessa, vaatii se toki vielä perusteellisempaa työtä politiikan toimintatapojen muuttamiseksi. Tässä työssä jokainen halukas voi kantaa kortensa kekoon.

Joona Räsänen
Kansanedustaja (sd.)

Kommentit

kommenttia