Uuden Lohjan aika

Julkaistu kategoriassa Blogi.

KOLUMNI

Kirjoitus julkaistu Länsi-Uusimaa lehdessä 15.1.2013

Tämän vuoden alusta toteutui Suomessa muutama kuntaliitos, yksi niistä täällä Läntisellä Uudellamaalla. Lohjan, Nummi-Pusulan ja Karjalohjan kuntaliitos muodosti elinvoimaisen, kehittymiskykyisen ja vahvan alueellisen toimijan. Maakuntamme keskuksena laajentuneen Lohjan tulee olla jatkossakin kasvu- ja yhteistyöhakuinen kaupunki.

Kuntaliitoksen ansiosta Lohjasta tuli lähes 50.000 asukkaan kunta. Pystymme hajanaista kuntarakennetta paremmin tarjoamaan hyvät ja laadukkaat kunnalliset palvelut kaikille asukkaillemme. Samalla pystymme olemaan turvallinen ja kannustava työnantaja. Kuntalaisten osallistumista kaupunkimme kehittämiseen paranamme uuden lähidemokratia-mallin avulla, jolla aidosti annetaan uusia vaikuttamismahdollisuudet kaikille aktiivisille kuntalaisille. Toivon todella, että kuntalaiset hyödyntävät tämän mahdollisuuden.

Kotikaupunkimme pitää kehittyä jatkossakin ja edessä on monia haasteita. Tätä kehitystyötä varten uusi valtuusto on jo käynnistänyt kaupunkimme uuden strategian valmistelun. Strategian tarkoituksena on määrittää yhteiset tavoitteet tulevaisuudelle ja konkreettiset keinot näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Itse näen koko Lohjan kehittyvänä ja edistyksellisenä Länsi-Uudenmaan taloudellisena ja sosiaalisena keskuksena, jossa asukkaat viihtyvät.

Tämä tavoite vaatii toteutuakseen vakaan taloudellisen pohjan.  Kun vertailemme Lohjaa muihin Uudellamaalla sijaitseviin, suurin piirtein samankokoisiin kuntiin (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Tuusula, Porvoo, Raasepori ja Vihti), saamme hyvän käsityksen tämänhetkisestä tilanteestamme ja ennen kaikkea siitä, mitkä ovat meidän tulevaisuuden haasteemme.

Verotulomme ovat pienemmät kuin muilla, Lohjan verotulojenkertymä on jäänyt valtakunnallisesta keskiarvosta ja ero on kasvanut viime vuosina. Tämä näkyy vuosikatteemme huonoutena, kun tulomme eivät riitä kattamaan menojamme. Lohjalaisten koulutustaso ja sitä kautta tulotaso on alhaisempi kuin vertailujoukon kunnissa. Tämä asettaa erityisesti osaamispoliittisia haasteita elinkeinorakenteen uusiutumiselle. Toisaalta vanhusväestön ja lapsiperheiden määrän kasvu luo meille menopaineita myös jatkossa.  Positiivisesti meidät erottaa vertailukunnista alhainen velkamäärämme.

Lohjan taloudelliset haasteet eivät siis liity niinkään velkaantumiseen, vaan käyttötaloutemme epätasapainoon. On selvää, että tilanne ei tällaisenaan voi jatkua. Meidän on saatava tulomme ja menomme tasapainoon siten, että tulevaisuudessakin meillä on mahdollisuus tuottaa laadukkaat julkiset palvelut.

Tilannetta voidaan korjata kolmella eri tavalla. Voimme joko kasvattaa tulojamme, pienentää menojamme tai yhdistellä näitä molempia. Itse olen viimeksi mainitun keinon kannalla.

Verotuloja kasvattaaksemme meidän on entistä enemmän panostettava aktiiviseen elinkeinopolitiikkaan, työllisyyden ja kasvun synnyttämiseen. Tämä vaatii sen, että olemme vetovoimainen kaupunki sekä uusien asukkaiden että yritysten silmissä. Palveluidemme on oltava toimivia, infrastruktuurimme kohdallaan ja ilmapiirin kasvuun kannustava. Tämä on myös nykyisten asukkaiden etu. Meidän on pystyttävä hyödyntämään järven ja luonnon tarjoamat mahdollisuudet niin, että ne tukevat laadukasta maisema-asumista, mutta niin, että luonnon monimuotoisuus säilyy.

Edessämme on siis merkittävä työ, yhteisen Lohjan tulevaisuuden rakentaminen. Toivon, että kaikki kuntalaiset ovat tässä työssä aktiivisesti mukana. Tämä työ tulee olemaan haastavaa, mutta uskon, että hyvällä yhteistyöllä siinä onnistumme.

Kommentit

kommenttia