Vappupuheeni Lohjan torilla 1.5.2013

Julkaistu kategoriassa Yleinen.

Arvoisa juhlaväki, hyvät kuulijat.

Tänään vietämme kansainvälistä työn päivää hyvin epävarmassa tilanteessa. Maailmantalouden alavireisyys vaikuttaa negatiivisesti koko Eurooppaan ja myös Suomeen. Talouskriisin vaikutukset näkyvät arkipäivässämme täällä Lohjallakin. Nopeaa poispääsyä tästä tilanteesta ei ole. Se on rehellistä tunnustaa, mutta samalla on rehellistä todeta se, että nyt tarvitaan tekoja työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta enemmän kuin koskaan. Uskon, että nousemme tästä kriisistä parhaiten yhteistyöllä ja oikeudenmukaisilla ratkaisuilla.

Korkea työllisyysaste on elinehtomme

Politiikkamme keskeisin tavoite tulee olla korkea työllisyysaste ja ihmisten hyvinvoinnin turvaaminen. Työn merkitystä yhteiskunnalla, kansantaloudelle ja erityisesti yksilölle ei voi liikaa korostaa. Työllisyyden nostamiseen tähtäävät teot ovat kaikki kaikessa, sillä työttömyys eriarvoistaa ja syrjäyttää. Maan hallitus asettikin kovan työllisyystavoitteen kautensa alussa. Vuoden 2012 alkupuolelle saakka tavoitteen mukaisella uralla pysyttiin, mutta viimeisen vuoden aikana työttömyysaste on lähtenyt kasvuun.  Sen vuoksi on ryhdyttävä lisätoimiin työllisyyden ja kasvun edistämiseksi.

Erityisen huolestuttavaa on, että nuorten ja ikääntyneiden työttömyys on lisääntynyt viimeisen vuoden aikana. Myös pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt. Riskinä on, että pitkittyneet työttömyysjaksot hidastavat työttömyyden vähenemistä myös siinä vaiheessa, kun taloustilanteessa tapahtuu käänne parempaan. Siksi ennakoivat työvoimatoimenpiteet ja nuorisotakuun toimeenpanon onnistuminen ovat erittäin tärkeitä. Työllisyysmäärärahatasosta ei ole tingitty, vaan niitä on jopa nostettu. Tämä on vasemmiston ansiota.

Työllisyystilanteen parantamiseksi kuluvan kevään hallituksen kehysriihen keskeisin motto oli kasvu, kilpailukyky ja työllisyys. Tämä tarkoittaa, että kaikki toimet ja panokset keskitettiin näitä tavoitteita tukemaan. Taustalla on Suomen heikkenevä taloustilanne. Tämä pakotti hallituksen reagoimaan nopeasti tilanteeseen ja luomaan edellytyksiä suomalaisen hyvinvoinnin säilyttämiselle. Yhtäältä haluttiin välttyä rajujen valtion menoleikkausten aiheuttamilta ongelmilta, toisaalta säilyttää talouspoliittinen uskottavuutemme ja järkevä talouden pito.

Näin jälki käteen katsoen voimme todeta, että hallitus valitsi talouden pidossa kultaisen keskitien ja vasemmistolainen linja on ollut kestävä. Olemme torjuneet 5-6 miljardin ylisuuret leikkaukset, joita oikeistovoimat vielä viime vuonna vaativat. Olemme edellyttäneet talouden maltillista vakauttamista. Me olemme vaatineet toimia työllisyyden edistämiseksi ja kasvun ylläpitämiseksi. Olemme ajaneet oikeudenmukaisuuden toteuttamista verotuksessa ja sosiaaliturvassa. Näemme myös, että koko Euroopassa on tultu samaan johtopäätökseen, että julkisten menojen ylisuuret leikkaukset johtaisivat talouslamaan ja työttömyyden voimakkaaseen lisääntymiseen.

Suomen viennistä yli puolet suuntautuu EU-alueelle. Siksi ei ole merkityksetöntä miten muualla Euroopassa talous kehittyy ja toimet euroalueen kriisin ratkaisemiseksi ovat olleet välttämättömiä. Euroopassa taloudessa onkin nyt nähtävissä pientä valoa, joskin luottamus on edelleen epävarma. Kriisimaissa kireä talouspolitiikka kasvattaa työttömien määrää, kun taas Suomessa ja mm. Saksassa kotimainen kysyntä ylläpitää työllisyyttä. Myös Yhdysvalloissa talouden haasteena ovat yhä velkaongelmat ja kuluttajien luottamus.

Kriisit osoittavat, että tarvitsemme vahvaa yhteistä talousyhteistyötä EU:n sisällä että kansainvälisesti. Tarvitsemme pelisääntöjä rahamarkkinoille ja sääntelyä veroparatiisien sekä muiden vapaamatkustajien kitkemiseksi. Vain kansainvälisen tason säännöksillä voimme saada aikaan moraalisesti kestävän maailmantalouden.

Samalla Suomessa on myös vahvistettava harmaan talouden torjuntaa. Hallitus reagoi asiaan kohdentamalla kehysriihessä 40 henkilötyövuoden lisäpanostuksen. Keskustelu veroparatiiseista on ollut kulunaan talven aikana aktiivista. Olemme sosialidemokraatteina olleet niin kansainvälisellä kuin kansallisellakin tasolla etujoukoissa vaatimassa veroparatiisien torjuntaa. Nyt työ edistyy.

Verojen välttely veroparatiisien avulla on väärin. Kehitysyhteistyön palvelukeskus on arvioinut Suomen veromenetykset vähintään 300 miljoonan arvoisiksi. Tämä raha pitäisi pystyä käyttämään arjen tarpeisiin, kuten terveyskeskusten ja vanhustenhoidon rahoitukseen. Lisäksi ongelma on moraalinen. Yhtiöiden verojen välttely heikentää veronmaksuvalmiutta koko yhteiskunnassa.

Hyvät kuulijat, tarvitsemme työllisyystalkoot

Kasvun ja työllisyyden edistämiseksi kehysriihessä päätettiin yhteisöveron alentamisesta ja osinkoverouudistuksesta. Uudistusten perusteena ovat kilpailukykyongelmamme, eli heikko vientimenestys suhteessa kilpailijoihin, muun muassa Ruotsiin ja Saksaan. Kilpailijamaiden verotaso on ollut huomattavasti alhaisempi. Yhteisöveronalennus helpottaa suomalaisten yritysten kilpailuasemaa ja sen vastapainona osinkojen verotus kiristyy.

Myös perinteisen teollisuuden edellytyksiä vahvistavia päätöksiä tehtiin. Rikkiveron kompensaatio toteutettiin, alueellinen kuljetustuki säilyy, kaikki luvatut liikennepoliittiset hankkeet toteutetaan.  Yritysten kasvu- ja siemenrahastojen lisäpanostuksilla tuetaan myös yritysten kasvua ja työllistämismahdollisuutta.

Nyt, kun elinkeinoelämän ääntä on kuultu ja kustannuksia merkittävästi alennettu, on oikeus myös odottaa työllisyyslupausten lunastamista. Meidän pitää haastaa elinkeinoelämä työllisyystalkoisiin. Viestimme elinkeinoelämälle pitää olla se, että lopettakaa valittaminen, ruvetkaa investoimaan ja työllistäkää.

Suomalaisen yhteiskunnan vahvana kilpailukykytekijä on kansainvälisten arvioiden mukaan työvoiman osaaminen. Sen sijaan yritysjohtamisen taso ei saa mairittelevia kehuja. Olisikin aika elinkeinoelämässä kääntää katseet johtamisen parantamiseen.

Työllisyyden edistämiseksi tarvitsemme myös työmarkkinayhteistyötä, vanhan ajan konsensusta. Sitoutuminen pitkäjänteisiin, maltillisiin ja oikeudenmukaisiin ratkaisuihin on Suomen etu.  Johtajat voivat näyttää tässä esimerkkiä tinkimällä omista bonuksistaan ja kohtuuttomista optioistaan. Toivon, että Suomeen syntyy keskitetty tuloratkaisu ensi syksynä. Tämä on meidän kaikkien etu.

Maan hallituksella riittää vielä paljon töitä

Hallituskausi on puolivälissä. Hallitus on toteuttanut jo suurimman osan hallitusohjelmaan kirjatuista tavoitteista. Hyviä asioita on tapahtunut. Perusturvaa on korotettu, nuorisotakuu on astunut voimaan ja pääomatuloverotusta on kiristetty ja harmaan talouden torjuntaan on lisätty resursseja.

Tämän kevään kehysriihessä työllisyyden, oikeudenmukaisen verotuksen ja kohtuuhintaisen asumisen edistäminen olivat keskeisessä roolissa. Voimme olla tyytyväisiä, että nämä tavoitteet toteutuivat. Kehysriihessä tehtiin työllisyyttä edistäviä toimia ja toisaalta taloutta tasapainotettiin.

Tasapainotusta ei kuitenkaan tehty köyhimpien kustannuksella. Perusturvaa ei leikata. Arvonlisäveroa ei koroteta. Pienituloisimpien palkansaajien verotus kevenee. Asumistuen taso nousee. Pienituloisia tulee auttamaan myös hallituksen hyväksymä asuntopoliittinen uudistus, jonka avulla tuotetaan kohtuuhintaisia asuntoja pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin. Kehyspäätöksen toimet lievästi kaventavat tuloeroja.

Hallituksen yhden keskeisimmän tavoitteen, eli nuorisotakuun toimeenpanoon kohdennettiin 10 miljoonan lisämääräraha. Hallitus teki lisäykset myös oppisopimuskoulutukseen ja ammatillisen koulutuksen paikkoihin. Päätös tarkoittaa, että ikäluokkien pienentymisen edellyttämiä koulutuspaikkojen rajuja leikkauksia ei sellaisenaan toteuteta. Opetuksen osalta keskeinen oikeudenmukaisuusteko on myös 83 miljoonan euron määräraha ryhmäkokojen pienentämiseen ja koulujen eriarvoisuuskehitykseen puuttumiseen.

Nuorisotakuun toteutumista meidän tulee edistää kaikin keinoin. Esitänkin, että Lohjalla selvitetään osana ensi vuoden talousarvion valmistelua mahdollisuutta ottaa käyttöön nuorisotakuun starttirahan päälle kuntalisä. Näillä toimilla nuoren palkkaaminen tulisi erittäin kannustavaksi yrityksille.

On myös selvää, että meidän pitää pystyä pidentämään työuria. Tämä onnistuu parhaiten panostamalla työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen. Panostukset työhyvinvointiin lisäävät tuottavuutta ja parantavat kilpailukykyä. On aivan selvää, että tämä heijastuu Suomen kansantalouden kasvuun. Työurakeskustelussa pyydän kääntämään katseet työuran keskelle. Työurakeskustelu on hölmöläisten hommaa jos puutumme vain opintoaikojen pituuteen tai eläkeiän mekaaniseen nostamiseen.

Hallituksen on vielä loppu vaalikaudella vietävä kunta- ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukset maaliin. Tämä on hallitukselle uskottavuuskysymys. Hyvinvointiyhteiskunta vaatii kestävämmät rakenteet pysyäkseen toimivana. Hyvin järjestetyt laadukkaat palvelut tuovat tehokkuutta pitkällä aikavälillä mutta vain jos niihin nyt sijoitetaan tarvittavat resurssit. Nämä rakenneuudistukset on tehtävä siten, että ne parantavat ihmisten välistä yhdenvertaisuutta.

Hyvät vapun juhlijat, Euroopan talouskriisin hoito vaatii pitkäjänteisyyttä

Euroopan talouskriisi jatkuu jo viidettä vuotta. Suomen tavoitteena pitää olla tämän kriisin taltuttaminen, euroalueen rahoitusvakauden palauttaminen, Suomen valtion vastuiden rajaaminen sekä tartuntavaikutusten estäminen Suomen talouteen. Me haluamme turvata Suomen talouskasvua ja työllisyyttä.

Kunkin jäsenmaan tulee vastata omasta taloudenpidostaan. Yhteinen Eurooppa on vahva vain silloin, kun jokainen kantaa oman kortensa kekoon. Tätä talouskuria Suomi on peräänkuuluttanut kriisinhoidossa. Kestävä hyvinvointi seisoo terveen talouden harteilla. Tähän tähdätään myös useilla ajankohtaisilla uudistuksilla.

Euroopan velkakriisi lähti liikkeelle finanssikriisistä ja hallitsemattoman kapitalismin haaksirikosta. On käynyt selväksi, että meidän on pysäytettävä kehitys, jossa suunnattomat voitot ovat aina yksityisiä, mutta tappiot aina sosialisoidaan ja jätetään veronmaksajien hoidettavaksi.

Kun nykyinen hallitus aloitti, Suomen linja tiukentui. Vastikään sovittu Kyproksen ohjelma heijastaa tätä tiukentunutta linjaamme. Siinä sijoittajavastuun toteuttaminen ottaa jättiloikan eteenpäin. Sopan keittäjät syövät itse soppansa ja pelurit maksavat laskun.

Tällä suojataan veronmaksajia muiden tekemiltä virheiltä. Kansallinen keskustelumme olikin askeleen edellä. Ensin vakuuksia ja sijoittajavastuun peräämistä vähäteltiin erityisesti täällä Suomessa. Nykyinen oppositiopuolue Keskusta antoi ilman vakuuksia kahdenvälistä lainaa Kreikalle. Tämä meno on muuttunut. Nyt vakuudet ovat tosiasia ja vaatimamme sijoittajavastuun toteuttaminen koko Euroopan linja. Suomen kädenjälki näkyy.

Vakuudet ovat olleet Suomelle myös tuottoisia. Suomen Pankkiin on virrannut kreikkalaisia euroja säkkikaupalla. Suomen Pankki tuloutti valtiolle viime vuodelta 227 miljoonaa euroa. Se on yli 40 miljoonaa enemmän kuin 2011. Tänä vuonna Suomen Pankki tulee tulouttamaan valtion kassaan noin 360 miljoonaa euroa. Voittoa on kertynyt talletuksista ja Euroopan unionin keskuspankin (EKP) maksamista koroista. EKP ei ole omista lainoistaan kärsinyt yhtään tappiota, eikä Suomalaisille veronmaksajille ei ole tullut minkäänlaisia menetyksiä Kreikan kriisin vuoksi. Tämä olisi hyvä perussuomalaisten ja median noteerata. Populismilta hajoaa pohja alta.

Korostan, vain työ luo Eurooppaan hyvinvointia. Erityisesti tarvitsemme Eurooppaan lisää nuorille suunnattuja työpaikkoja, koulutusta, aktiivista työmarkkinapolitiikkaa ja parempaa liikkuvuutta. Suomen nuorisotakuu käy hyvästä esimerkistä muille. Kiinnostusta sitä kohtaan on myös riittänyt.

Suomen on sitouduttava vahvasti työhön Euroopan pelastamiseksi ja nostamiseksi uuteen nousuun. Emme saa antaa populismin edessä tuumaakaan periksi, vaan meidän tulee varmistaa se, että myös seuraavien sukupolvien eurooppalaiset saavat nauttia rauhan, demokratian ja taloudellisen hyvinvoinnin hedelmistä. Suomen tulevaisuus on sidoksissa Euroopan tulevaisuuteen.

Hyvät kuulijat, taloudellisesti vaikeina aikoina on huolehdittava erityisesti oikeudenmukaisuuden toteutumisesta

Uskon siihen, että taloudellinen toiminta voi olla sekä sosiaalisesti, ekologisesti että taloudellisesti kestävää.

Oikeudentuntoa kaivataan taakanjakoon erityisesti nyt. On tärkeää, että oikeudenmukaisuus on johtava arvo kaikissa ratkaisuissamme. Niiden, jotka ovat vahvoja, odotetaankin ottavan suuremman taakan kantaakseen yhteiskunnassa, kuin niiden, jotka ovat heikommassa asemassa.

Pohjoismainen hyvinvointivaltio, jossa on kattavat julkiset palvelut ja jossa kansalaisten tasa-arvosta huolehditaan, uhkaa rapautua. Eriarvoisuus kasvaa. Rikkaan eliitin elinpiiri on valovuoden edellä vähävaraisen väestönosan arjesta. Tämä näkyy myös lisääntyvinä terveyserojen kasvamisena.

Tämän takia onkin ensiarvoisen tärkeää, että pidämme huolta ja edelleen parannamme varhaiskasvatuksen, koulutuksen, terveyspalveluiden ja vanhustenhuollon laatua. Julkiset palvelut ovat paras tae oikeudenmukaisuuden toteutumiselle. Tälle politiikalle on kysyntää, sillä tutkimuksien mukaan kansalaisten mielestä eniten korjausta Suomessa vaativat juuri sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen ja tuloerojen kasvu.

Arvoisa juhlaväki, haluan valaa teihin myös tulevaisuuden uskoa

Näinä vaikeina aikoina emme saa kuitenkaan masentua ja menettää uskoamme parempaan huomiseen. Suomi on historian saatossa selvinnyt monesta vaikeasta paikasta. Keskeistä on ollut kyky asettaa yhteinen etu oman edun edelle. Tätä taitoa meiltä jälleen tarvitaan. Kyllä me suomalaiset pärjäämme, kun huolehdimme omista vahvuuksistamme ja jaksamme tehdä työtä niiden vahvistamiseksi.

Hyvät toverit, näillä sanoilla haluan toivottaa teille iloista työväen juhlaa. Hyvää vappua.

Kommentit

kommenttia