Yhteistyökykyä kaivataan

Julkaistu kategoriassa Yleinen.

Kolumni on ilmestynyt Länsi-Uusimaassa 25. tammikuuta 2019

Uutisten perusteella näyttää vahvasti siltä, että käytännön politiikan tekeminen on vaikeutunut eri puolilla maailmaa. Poliittisten toimijoiden välinen vastakkainasettelu on voimistunut ja vaaleissa helposti lupaillaan asioita, joita ei sitten vallassa ollessa pystytä toteuttamaan. Entistä monimutkaisempiin ongelmiin esitetään usein yksinkertaisia vastauksia. Samalla muiden vaihtoehdot pyritään esittämään mahdollisimman epäedullisessa ja vahingollisessa valossa.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa republikaanien ja demokraattien välinen nokkapokka on pitänyt maan hallinnon osittain suljettuna jo useita kuukausia. Kiistaan ei näytä löytyvän ratkaisua. Britanniassa puolestaan on meneillään EU-erosta johtuva sekamelska, jonka lopputulosta voi vain arvailla. Tuskin arvasi entinen pääministeri Cameron, mihin vuonna 2013 annettu löysä vaalilupaus johtaa. Ranskassa suurilla odotuksilla valitulle presidentti Macronille juhla vaihtui nopeasti arkeen. Italiassa taas populistihallitus velkaannuttaa maata siihen tahtiin, että maan talous on veitsenterällä.

Pohjoismaatkaan eivät ole välttyneet tältä kehitykseltä. Viimeksi vakaudestaan tunnetun Ruotsin puolueilta kesti yli 150 päivää toimintakykyisen hallituksen muodostamiseen. Vastaavaa tilannetta ei ole maassa aikaisemmin nähty. Uusien vaalien järjestämiseltä vältyttiin Ruotsissa lopulta, kun osa puolueista oli valmiita ojentamaan kätensä ylitse oikeiston ja vasemmiston jakolinjan.

Huhtikuun eduskuntavaalien lähestyessä sitä toivoo, että Suomessa olisimme viisaampia. Valitettavia merkkejä kun näistä maailman tuulista on havaittavissa myös suomalaisessa poliittisessa keskustelussa. Puolueiden väliset erot on syytä saattaa kansalaisten tietoon, mutta turhan eripuran kärjistäminen nakertaa jo yhteistyön edellytyksiä. Vaalitavoitteet ja kynnyskysymykset kuuluvat politiikkaan, mutta niin kuuluu myös kyky tehdä kompromisseja. Vaalitaiston huumassa onkin pidettävä huolta siitä, että kampanjoinnilla ei murenneta pohjaa siltä luottamukselta, jota vaalien jälkeen tarvitaan Suomen suurten kohtalonkysymysten ratkaisemiseksi. Silloin tarvitaan enemmän sopijoita kuin repijöitä.

Jokaisen ehdokkaan on siten paikallaan muistaa, että elämää on myös vaalien jälkeen. Suomen vahvuus on aina ollut kyvyssä tehdä yhteistyötä hankalienkin yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi yli puoluerajojen. Poliittiset puolueet ovat pitkälti omalla toiminnallaan vastuussa siitä, ettei yhteisen tekemisen tapaa hukata. Yhteiskuntamme kohtaamat viheliäiset ongelmat kun eivät riitelemällä katoa.

Joona Räsänen
Kansanedustaja (sd.)

Kommentit

kommenttia