Viime vuosina yleistyneet osinkoverotuksen kevenemiseen tähtäävät osakevaihdot ovat lain hengen vastaisia järjestelyitä. Verosuunnitteluun käytettävässä osakevaihdossa luodaan holdingyhtiörakenne yhtiön omistajien osinkoverotuksen alentamiseksi. Järjestelyt aiheuttavat julkiselle taloudelle merkittäviä veromenetyksiä. Menetykset eivät rajoitu julkisella sektorilla pelkästään valtiontalouteen vaan kohdistuvat tulonmuunnon kautta myös kuntatalouteen. Järjestelyllä on mahdollista saada merkittävää verohyötyä, koska osakevaihdossa omistustaan vaihtavan liiketoimintayhtiön osakkeet arvostetaan holdingyhtiön nettovarallisuutta […]
Lue lisääPimittääkö hallitus lisäleikkauksensa vaalien pelossa?
Kunta- ja aluevaalien varsinainen vaalipäivä koittaa kolmen viikon kuluttua. Näin vaalien alla isoin keskustelu valtakunnan tasolla on käyty maan hallituksen pimittämistä lisäleikkauksista sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä koulutukseen. Hallitus on ilmoittanut, että näitä lisäleikkauksia se käsittelee kehysriihessä viikko vaalien jälkeen.
Hallitus aikoo leikata sosiaali- ja terveyspalveluista vielä lisää lähes 200 miljoonaa euroa tulevien vuosien aikana. Samoin hallitus on ilmoittanut tekevänsä koulutukseen 75 miljoonaan euron lisäleikkaukset. Hallitus on siis tekemässä hyvinvointiyhteiskunnan ydinpalveluihin vielä satojen miljoonien uudet säästöt jo päätettyjen säästöjen päälle.
Näiden lisäleikkausten mittakaava ei ole vähäinen. Esimerkiksi tälle vuodelle hallitus teki 120 miljoonaa säästöt ammatilliseen koulutukseen. Tämä on tarkoittanut muutosneuvotteluita, toimipisteiden sulkemisia ja henkilöstön irtisanomisia ympäri Suomen. Ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen määrä on jo aiemmin ollut riittämätöntä ja säästöt pahentavat tilannetta väistämättä entisestään. Jokainen voi miettiä, mitä se tarkoittaa, jos tämän kaiken päälle lätkäistään vielä 75 miljoonaan uudet säästöt.
Sosiaali- ja terveydenhuollon lisäleikkauksista hallitus ajattelee kohdentavansa 100 miljoonaa euroa sosiaalihuollon palveluihin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi vanhustenhoidossa 2000 ympärivuorokautisen hoitopaikan vähentämistä. Yhtenä säästökeinona on myös väläytetty sähköisten palveluiden lisäämistä muun muassa kotihoidossa. On hyvä muistaa, että Suomessa yli 300 000 iäkästä ihmistä on tällä hetkellä täysin vailla digitaitoja. Vähintään yhtä moni ei pysty asioimaan itsenäisesti sähköisissä palveluissa. Jokainen voi miettiä, mitä ikäihmisten palveluille tarkoittaa, jos sinne kohdennetaan 100 miljoonan euron uudet lisäsäästöt.
Hallitus on aiemmin suorastaan paukutellut henkseleitään eri säästöistä ja sakset kädessä ylpeillyt niillä. Näistä lisäleikkauksista se on kuitenkin vaiennut kuin muuri. Suomalaisilla on oikeus tietää, mistä kansalaisten tärkeistä palveluista hallitus aikoo seuraavaksi leikata. Osuvatko sakset sairaaloiden toimintaan vai heikommassa asemassa olevien ihmisten palveluihin, kuten lastensuojeluun tai vanhustenhoivaan? Aikooko hallitus leikata lisää ammatillisesta koulutuksesta vai osuvatko sakset seuraavaksi kenties peruskouluun?
Pääministeri Petteri Orpo on luvannut kertoa hyvissä ajoin ennen vaaleja, mihin lisäleikkaukset kohdentuvat. Kello käy, mutta hallituksen ilmoitusta ei näy. Johtopäätös näyttääkin olevan, että hallitus pimittää näitä lisäleikkauksia vaalien pelossa. Siksi SDP jättää hallitukselle välikysymyksen näistä pimitetyistä lisäleikkauksista. Äänestäjien pitää tietää, mitä hyvinvointiyhteiskunnan keskeisille palveluille on tapahtumassa.
Joona Räsänen, kansanedustaja (sd)