• 050 547 5590
  • joona@joonarasanen.fi

Maakuntaverolle ei ole järkevää mallia – teoria kuulostaa paremmalta kuin käytäntö

Kolumni on ilmestynyt Demokraatissa 10. lokakuuta 2024

Hyvinvointialueiden haastava taloudellinen tilanne on jälleen nostattanut esille keskustelun maakuntaverosta. Nykyinen niukka valtion rahoitus ja entisestään tiukkeneva valtion ohjaus saavatkin hyvinvointialueet näyttämään enemmän demokratisoidulta valtion aluehallinnolta kuin aidosti itsehallinnollisilta palveluiden järjestäjiltä.

Keskeisimmät argumentit alueiden verotusoikeuden puolesta liittyvätkin alueiden itsehallinnon parantamiseen, alueiden taloudellisten kannusteiden lisäämiseen ja tarpeellisten investointien rahoituksen varmistamiseen. Lähtökohtaisesti verotusoikeus kannustaisi alueita tehokkaaseen taloudenpitoon, kun valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta olisivat samalla taholla.

Maakuntavero kuulostaa kuitenkin teoriassa paremmalta kuin, mitä se käytännössä tarkoittaisi. Tähän lopputulokseen päätyi myös viime vaalikaudella asiaa pohtinut parlamentaarinen komitea.

Maakuntaveron keskeisin ongelma liittyy hyvinvointialueiden välisiin eroihin. Paineet menojen kasvussa ja erot verotulopohjissa ovat alueiden välillä suuret. Alueilla, joilla asukaskohtaiset menot ovat keskimääräistä suuremmat vastaavasti veropohja on keskimääräistä pienempi. Tilanne johtaisikin veroprosenttien voimakkaaseen eriytymiseen alueiden välillä. Maakuntavero vaatisi verotuloeroihin perustuvan tasausjärjestelmän ja alueiden määrän voimakkaan vähentämisen.

Maakuntavero kohdistuisi pelkästään työn verottamisen. Työtä verottavien tahojen lisääntyminen yhdistettynä sosiaa­li- ja terveyspalveluiden menojen kasvupaineeseen johtaisikin ansiotuloverotuksen huomattavaan kiristymiseen. Tulevina vuosina pelkästään kunnissa kunnallisveroon kohdistuu merkittävä kiristyspaine. Tavallisten työssäkäyvien ihmisten taskut eivät ole pohjattomat ja työntekemisen kannusteita ei tule ainakaan vähentää. Valtion rahoituksessa valtiolla on sentään käytettävissään kaikki muutkin verot sosiaa­li- ja terveyspalveluiden rahoittamiseen.

Alueiden kannalta ongelmaksi koituisi myös valtion rahoituksen vähentyminen. Tilanteessa, jossa valtion budjettiin kohdistuu tulevinakin vuosina miljardien sopeutuspaine, olisi todennäköistä, että valtio vähentäisi rahoitustaan verokertymän verran. Mitään lisärahaa ei siis lähtötilanteessa olisi alueille tulossa.

Uusi vero johtaisi ennen pitkää verotuksen liikkumavaran kaventumiseen, kun samaa veropohjaa olisivat verottamassa toisistaan riippumatta valtio, alueet ja kunnat. Tässä tilanteessa paine rajoittaa joko kuntien tai alueiden verotusoikeutta siis kasvaisi. Ottaen huomioon maakuntaveroon liittyvät useat ongelmat johtopäätös on selvä. Toteuttamiskelpoista mallia maakuntaverolle ei ole. Ainakaan nykyisen verojärjestelmän ja nykyisen aluejaon puitteissa.

Siksi SDP ei ole esittämässä maakuntaveron käyttöönottoa tai valmistelun aloittamista. Katse kannattaa kääntää muihin toimiin, joilla hyvinvointialueiden taloudellista tilannetta voidaan helpottaa.

Joona Räsänen, kansanedustaja (sd)

22 09 2024

Miksi HUS haluaa lopettaa synnytykset Lohjalla?

Kolumni on ilmestynyt Länsi-Uusimaassa 22. syyskuuta 2024 Järkytys oli lievä ilmaus, kun kuulimme keväällä HUS-yhtymän päätöksestä lopettaa synnytystoiminta Lohjan sairaalassa vuonna 2026. Painokelpoisia ilmaisuja ei ole sille tunteelle, mikä valtasi meidät kaikki, kun HUS:n johto ilmoitti ajavansa osaston toiminnan alas jo tänä vuonna. Lohjan sairaalan synnytysosaston tulokset lääketieteen mittareilla ovat olleet erinomaiset ja osasto on […]

Lue lisää
3 09 2024

HUS:n johdon toiminta Lohjan sairaalan synnytysosaston osalta on täysin ala-arvoista

HUS:n johto pudotti jälleen uuden pommin. Juuri kun synnytysosaston kesäsulku päättyi, ilmoitti HUS, että Lohjan sairaalaan synnytysosasto lakkautetaan vielä tämän vuoden puolella. Synnytysosaston kesäsulusta kerrottaessa epäilimme jo silloin, että sulkua käytetään tekosyynä koko osaston sulkemiselle. Nyt nämä epäilykset osoittautuivat oikeiksi. Husin yhtymähallituksen päätti kesäkuussa äänestyksen jälkeen, että Lohjan synnytykset siirtyvät Husin muihin sairaaloihin aikaisintaan Naistenklinikan […]

Lue lisää
23 03 2024

Jos on aitoa tahtoa, niin keinot kyllä löytyvät

HUS:n johto haluaa lakkauttaa synnytykset Lohjalta. Tämä käy ilmi HUS:n palveluverkkosuunnitelmasta, josta päätöksiä pitäisi tänä keväänä tehdä. Synnytysten lakkauttaminen johtaisi pidemmällä aikavälillä sairaalan muidenkin toimintojen vaarantumiseen. Pelissä onkin nyt koko Lohjan sairaalan tulevaisuus. Se ei enää pätkääkään yllätä, että Meilahden norsunluutornista katsottuna Uusimaa näyttää päättyvän Kehä 3:n kohdalla länteen tai itään mentäessä. Liiallisten investointien johdosta […]

Lue lisää
20 03 2024

Saksikäsi Riikka

Suomi on vakavassa tilanteessa. Taloustilanne synkkenee, velkaantuminen kiihtyy ja työttömyys kasvaa. Maan hallitus on vielä kaiken kukkuraksi omalla toiminnallaan ajanut työmarkkinat historialliseen kaaokseen. Valitun politiikan hintalappu tulee olemaan kansantaloudelle ja isänmaan tulevaisuudelle karsea. Vaikeina hetkinä kansan katseet kohdistuvat johtaviin päätöksentekijöihin. Onko heillä kykyä ja halua luotsata maa yhtenäisenä läpi tyrskyjen? Vai keskittyvätkö he jatkuvalla vastakkainasettelun lietsonnalla jakamaan […]

Lue lisää
26 02 2024

HUS:n toiminta ei herätä luottamusta

HUS ilmoitti 26.2, että Lohjan sairaalassa ei ole synnytystoimintaa ja yöaikaista leikkaustoimintaa 17.6.–8.9.2024. Ilmoitus tuli täysin yllätyksenä, eikä toimintojen väliaikaisista lakkautuksista ollut mitään ennakkovaroitusta. Tämänkaltainen toimintatapa ei herätä luottamusta yhtymän toimintaa kohtaan. Monelle perheelle, joilla laskettu aika ajoittuu tuolle ajalle, ilmoitus on kylmä suihku vasten kasvoja. Arvioiden mukaan 300 synnytystä on nyt ohjattava muihin sairaaloihin. […]

Lue lisää
1 02 2024

Sopiminen voittaa sanelun

Suomi on ajautumassa työmarkkinoilla pitkittyvään vastakkainasettelun kierteeseen, josta maan hallituksella ei selvästikään ole pohdittuna tietä ulos. Tulevien päivien työtaisteluiden piirissä on nyt jo yli 300 000 työntekijää eri aloilta. Palkansaajat ovatkin lähteneet laajasti liikkeelle vastustamaan hallituksen toimia, jotka heikentävät ihmisten turvaa ja toimeentuloa. Palkansaajien huoli on aiheellinen. Mikäli hallituksen toimet päätyvät käytäntöön, niin jatkossa työntekijöitä […]

Lue lisää