Ajatuksiani aluevaaleista ja tulevan hyvinvointialueen kehittämisestä

Julkaistu kategoriassa Blogi.

Sunnuntaina 23.1. valitaan Suomen ensimmäiset hyvinvointialueiden aluevaltuustot. Aluevaltuustot päättävät hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä. Ensimmäiset valtuustot myös vastaavat uudistuksen voimaanpanosta, päättävät alueen eri toimintamallit ja vastaavat sote-palveluiden saatavuudesta kaikille tasapuolisesti. Valtuustojen vastuulla on viimekädessä myös henkilöstön hyvinvointi.

Sosiaali- ja terveyspalveluita tullaan yhtenäistämään, kun vastuu siirtyy hyvinvointialueelle nykyisiltä kunnilta. Samalla hoitoketjuja ja palvelumalleja täytyy kehittää niin, että saamme aikaiseksi saumattomat, oikea-aikaiset ja helposti saavutettavat palvelut. Tämä on keskeistä siksi, että alueiden taloudellinen liikkumavara on tiukka. Painopiste tulee olla ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämisessä.

Hyvinvointialue vastaa jatkossa siitä, että hoitajamitoitus vanhuspalveluissa toteutuu. Tämä on tärkeä askel kohti laadukkaampia ja inhimillisempiä vanhuspalveluita. Seuraava haaste liittyy kotihoidon kehittämiseen, ikääntyvien toimintakykyä ylläpitävien palveluiden riittävyyteen sekä omaishoitajien jaksamiseen. Ikääntyvällä väestöllä on selkeästi kasvava palvelutarve. Palvelutarpeeseen vastataksemme yhteiskunnassa tulee varmistaa työvoiman saatavuus.

Koronapandemian myötä alueilla tulee ottaa laajemmin huomioon perhekeskusten, nuorten mielenterveys- ja oppilashuollon sekä lastensuojelupalveluiden riittävyys ja yhteistyö. Emme voi päästää kriisiä pitkittymään, sillä muuten sekä taloudellinen että inhimillinen hinta kasvaa liian suureksi.

Ajattelen niin, että palveluiden osalta laatu on keskiössä. Oli niiden tuottaja sitten julkinen, yksityinen tai kolmas sektori. Päävastuu palveluiden tuottamisesta on julkisella sektorilla. Järjestöjen sekä yritysten tuottamat ostopalvelut täydentävät näitä.

Hyvinvointiauleen tiukka taloudellinen raami edellyttää, että pystymme jatkossa parantamaan myös palveluiden tuottavuutta. Siksi sähköiset palvelut on tuotava tiiviiksi osaksi arkea. Etäpalvelut eivät tietenkään korvaa fyysistä kohtaamista, mutta sähköisiä palveluja kehittämällä saadaan monipuolisia mahdollisuuksia toteuttaa toimintaa asiakaslähtöisesti. Sähköiset palvelut mahdollistavat myös moniammatillisen yhteistyön. Huomiota tulee kiinnittää asukkaiden yhdenvertaisuuteen koskien sähköisten palveluiden saavutettavuutta ja esteettömyyttä.

Mikäli haluamme selviytyä tätä urakasta kunnialla, meidän on yhdessä huolehdittava, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on vetovoimainen työnantaja. Tämä vaatii henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtimista entistä paremmin.  

Hyvinvointialueen aloittaessa on järkevää ottaa toiminnan lähtökohdaksi asukkaiden ja kansalaisjärjestöjen osallisuus. Tähän kuuluu muun muassa järjestöjen ja asukkaiden kuuleminen, kumppanuus, erilaiset asiakasraadit sekä vammais- ja vanhusneuvostot.

Päätöksentekijöiltä tämä kaikki edellyttää tuloksellista yhteistyötä. Mikäli tulen valittua aluevaltuustoon, sitoudun toimimaan yhteistyössä yli kunta- ja puolueryhmärajojen. Avoin keskustelu ja mielipiteenvaihto antavat hyvän pohjan parhaiden mahdollisten päätösten tekemiseen.

Joona Räsänen

Kommentit

kommenttia