Avauspuheeni Kuntien Ilmastokonferenssissa
Hyvät kuulijat,
Kuntien esiinmarssi ilmastoareenoille on saanut viime vuosina uusia avauksia ja mittasuhteita. Kuntien ilmastotavoitteet ovat tiukentuneet huomattavasti parin viime vuoden aikana. Sitran toissaviikolla julkaiseman selvityksen mukaan kahdella kolmasosasta kunnista on ilmastotavoite. Mikäli kunnat saavuttavat ilmastotavoitteensa, niiden päästöt puolittuvat vuoden 2018 tasolta vuoteen 2035 mennessä. Päästömäärä vastaa suuruusluokaltaan yli puolta päästövähennyksistä, joita Suomi tarvitsee koko maata koskevan hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi.
Tämän viikon maanantaina saatiin hyviä uutisia, sillä kuntien ilmastopäästöt vähenivät Suomen ympäristökeskuksen tuoreen laskelman mukaan 5,5 prosenttia vuonna 2019 edellisvuoteen verrattuna. Suunta on siis oikea ja tahti reipastunut.
Kunnat näyttäytyvät ilmastotyön edelläkävijöinä innostaen samalla yhteiseen ponnisteluun kuntalaisia ja alueensa yrityksiä. Kunnat ovatkin ilmastopolitiikassa ketteriä toimijoita. Kuntien etuna on tehdä konkreettisia ilmastotekoja suurten kansainvälisten ilmastosopimusten pohjalta. Kun kansainväliset ilmastotavoitteet pilkkoutuvat konkreettisina tekoina osaksi kuntalaisten arkea, lisääntyy myös ihmisten ymmärrys ilmastopolitiikasta.
Arvoisat osallistujat,
Ilmastopolitiikka kehittyy tällä hetkellä nopeaan niin EU:ssa kuin kansallisestikin ja suuntautuu enenevästi ohjaamaan myös kuntien ilmastotoimia. Kuntien roolia mietitään päivitettävässä ilmastolaissa. Kansallista keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa laaditaan parhaillaan ja siinä kunnat ja alueet huomioidaan omana kohtanaan. EU:n puhtaiden ajoneuvojen direktiivin kansallinen lainsäädäntö on saatava voimaan viimeistään elokuun alussa ja siinä ohjataan julkisia ajo-neuvo- ja kuljetuspalveluhankintoja vähäpäästöisten ajoneuvojen osuuden lisäämiseksi. Kuntien vihreään siirtymään on suunnattu kansallista ja tullaan ohjaamaan EU:n elvytysrahaa. mm. rakennusten öljylämmityksestä luopumiseen, energiatehokkuussaneerauksiin ja sähköautojen latauspisteisiin. Nämä muutamina viimeaikaisina esimerkkeinä.
Tämä vaikuttaa paikalliseen priorisointiin. On tärkeää, että paikallisen ilmastotyön fokus on paikallisessa potentiaalissa ja tarpeissa, eikä siirry keskitetystä säätelystä selviytymiseen. Kuntien onkin oltava mukana keskustelussa siinä, millainen ohjaus tukee kuntien vaikuttavaa ilmastotyötä. Kuntien ääntä tarvitaan esiin monipuolisesti.
Nyt useissa kunnissa on tehty suunnitelmallisia tiekarttoja ja strategisia linjauksia ilmastoasioiden huomioimiseksi koko kunnan toiminnassa. Näiden suunnitelmien toteuttamiseen tarvitaan pitkäjänteistä ja ennustettavaa tukea. Käytännössä ilmastotyötä on tehty jo pitkään erilaisin hankerahoin ja muun työn ohessa. Tästä nousee kysymys, että onko tämä vaikuttavin tapa rahoittaa kuntien ilmastotyötä.
Kunnilla on omat ilmastotavoitteensa ja valtiolla on omansa, mutta yhdessä ratkotaan globaalia ongelmaa. Päästäkseen tavoitteisiinsa valtio tarvitsee kuntia ja kunnat puolestaan tarvitsevat valtiota. Voimat onkin yhdistettävä ja haettava paikallisiin olosuhteisiin parhaiten sopivia kustannustehokkaita ja kuntalaisten keskuudessa hyväksyttäviä ratkaisuja, jotka parhaimmillaan luovat uutta työtä ja elinvoimaa.
Arvoisat kuulijat,
Uudet päätöksentekijät valitaan reilun viikon päästä. Seuraavalla valtuustokausi on ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta ratkaiseva. Kunnissa tehdään monia paikallisia, kaikkien arkielämään vaikuttavia päätöksiä. Sähköbussit, toimivat pyöräilyreitit sekä hiilineutraali tai fossiiliton lämmitys ovat esimerkkejä kuntatason päätöksistä, jotka mahdollistavat kuntalaisille ilmastoystävällisemmän elämän.
Ilmastopäätöksistä osa on helpompia. Esimerkiksi energiatehokkuuden tuomat säästöt on helppo nähdä hyötyinä kunnan taloudessa. Hyvät ja turvalliset kevyen liikenteen väylät ovat kansalaiskyselyn mukaan hyväksyttävimpiä toimia, joilla kansalaisia ohjataan tekemään vähäpäästöisempiä valintoja. Erilaiset keinot kuitenkin jakavat mielipiteitä ja moniin päätöksiin liittyy erilaisia arvoja tai ne vaativat olemassa olevien käytäntöjen muutoksia.
Erilaisten näkökulmien ja intressien esiintuominen ja yhteinen käsittely on tärkeää, jotta kaikki tulevat kuulluksi ja erilaiset tavoitteet yhteensovitetuksi. Tämä on kunnissa tuttua toimintaa, mutta vaatii vuoropuhelua paitsi kuntaorganisaation sisällä, myös kuntalaisten, yritysten ja eri yhteisöjen kanssa. On tärkeää viestiä ilmastoratkaisujen vaikutuksista kuntalaisten hyvinvoinnille ja kunnan elinvoimalle.
Hyvät ystävät,
Kuntaliitto on tukenut kuntien ilmastotyötä jo vuodesta 1997, jolloin myös järjestettiin ensimmäinen kuntien ilmastokonferenssi. Nyt alkava kymmenes kuntien ilmastokonferenssi on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen vetämän CANEMURE-hankkeen, Ympäristötiedonfoorumin ja ympäristöministeriön kanssa. Lämpimät kiitokset hyvin toimivasta yhteistyöstä – se on mahdollistanut laajan asiantuntemuksen ja osaamisen hyödyntämisen tapahtuman taustalla.
Kuntien ilmastokonferenssi on ensimmäistä kertaa verkossa, mikä on mahdollistanut osallistumisen kauempaakin – on hienoa, että osallistujia on laajasti eri puolilta Suomea. Lämpimästi tervetuloa ja aktiivista ajatustenvaihtoa tänään ja huomenna!
Joona Räsänen, Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja