Energiatehokkuusdirektiivi ei saa johtaa pakkoremontteihin
EU:n parlamentti hyväksyi täysistunnossaan kantansa päivitettävään rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin. Direktiivin tavoitteena on energiankulutuksen ja kasvihuonepäästöjen vähentämisen sekä peruskorjausten lisääminen. Esitys on kuitenkin herättänyt runsaasti arvostelua, koska sen pelätään pakottavan kansalaiset ympäri Eurooppaa kodeissaan kalliisiin energiaremontteihin.
Direktiivi käsittelee laajasti eri rakennuksia, mutta asuinrakennusten osalta keskeisin vaatimus liittyy siihen, että niiden olisi saavutettava vähintään energiatehokkuusluokka E vuoteen 2030 mennessä ja energiatehokkuusluokka D vuoteen 2033 mennessä. Suomen osalta tämä voisi eri arvioiden mukaan tarkoittaa sitä, että joka toinen kerros- ja omakotitalo joutuu tekemään energiaremontin.
Päivitetyn direktiivin heikkous on siinä, että se ei ota kunnolla huomioon kansallisia erityispiirteitä. Suomessa on jo nyt varsin energiatehokas asuntokanta ja toisaalta meillä on paljon sellaisia asuntoja, joiden osalta remonttikulut voivat olla huomattavasti suuremmat kuin kiinteistön arvo. Riskinä on, että Suomessa joudutaan remontoimaan sellaisia kiinteistöjä, joilla ei ole tulevaisuudessa kovinkaan pitkäikäistä käyttöä.
Onneksi EU:n parlamentin kanta ei sellaisenaan toteudu, eikä direktiivi tule suoraan voimaan lainsäädäntöömme. Jatkoneuvotteluissa EU:n komission ja jäsenmaiden on nyt kohtuullistettava energiatehokkuusdirektiiviä. Jäsenmaille, niin Suomelle kuin muillekin, on jätettävä tarpeeksi liikkumatilaa parhaiten toimivien ja kustannustehokkaiden ratkaisujen hakemiseksi. Direktiivin tavoitteet ovat kannatettavia, mutta se ei saa johtaa kalliisiin ja osin turhiin pakkoremontteihin.
Joona Räsänen, eduskuntavaaliehdokas