Henkilöstön hyvinvointiin kannattaa panostaa

Julkaistu kategoriassa Blogi.

Vaalikentillä ihmisten kanssa keskustellessa yksi viesti on noussut ylitse muiden. Nimittäin se, että tulevien hyvinvointialueiden on kiinnitettävä henkilöstön hyvinvointiin entistä enemmän huomiota. Viestiin on helppo yhtyä, sillä sote-uudistuksen toteuttaminen, toimivat palvelut ja ihmisille annettu hoitolupaus eivät toteudu ilman osaavaa ja hyvinvoivaa henkilökuntaa. Hyvinvoiva henkilöstö on toimivan sote-järjestelmän edellytys.

Henkilöstön hyvinvoinnista on huolehdittava alasta riippumatta, mutta viime aikoina keskustelu on keskittynyt varsinkin hoitohenkilökunnan jaksamiseen. Päivittäin saamme lukea eri medioista juttuja kasvavasta työvoimapulasta ja hoitotyön imagon huonontumisesta.

Sote-alan henkilöstölle pandemian aiheuttama kuormitus on ollut myös merkittävä. Alan henkilökunta onkin venynyt korona-aikana oman jaksamisensa äärirajoille. Toivon todella, että aluevaalien jälkeen aloittavat luottamushenkilöt yli puoluerajojen huolehtivat jatkossa henkilökunnan asemasta, hyvinvoinnista ja työoloista.

Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimisen merkitys kasvaa myös siksi, että sosiaali- ja terveysalaa, kuten toki muitakin aloja, haastaa paheneva työvoimapula. Tarve uusiin työntekijöihin kasvaa eläköitymisen lisäksi myös kasvavan palvelutarpeen vuoksi. Eri kyselyiden mukaan osa alalla työskentelevistä kokee myös arvostuksen puutetta ja pohtii alan vaihtoa.

Jatkossa hyvinvointialueiden ja valtion tehtävänä on varmistaa, että henkilöstön hyvinvoinnista ja aidosti riittävistä henkilöstöresursseista huolehditaan. Hyvinvointialueiden työntekijöiden työolojen ja työn tekemisen ympäristön tulisi olla sellainen, että merkityksellisen työn tekeminen hyvin, ja ilman kohtuutonta työkuormaa, on aidosti mahdollista. Näin myös huolehditaan alan vetovoimasta uusien työntekijöiden näkökulmasta.

Keskusteluissa ihmisten kanssa keskeisiksi keinoiksi henkilöstön hyvinvoinnin parantamiseksi ovat nousseet muun muassa johtamisjärjestelmän toimivuus, mahdollisuus kehittyä ja vaikuttaa omaan työhönsä, turhien hierarkioiden vähentäminen, päällekkäisten järjestelmien karsiminen sekä perusteettomien palkkaerojen poistaminen osana palkkojen harmonisointia. Tuleva palkkojen harmonisointi tulee myös nostamaan jatkossa henkilöstön palkkoja.

Aluevaltuustot eivät päätä henkilöstön palkoista, mutta ne voivat määrittää selkeät tavoitteet henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi, joita alueiden toimiva johto alkaa toteuttamaan.

Ilman hyvinvoivaa henkilöstöä emme myöskään selviä koronapandemiasta johtuvan hoitovelan taittamisesta. Tulevilla alueiden päättäjillä riittää siis työnsarkaa tässäkin asiassa.

Joona Räsänen

Kommentit

kommenttia