Huolehditaan Suomen turvallisuudesta
Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta huolehtiminen kaikissa tilanteissa on päätöksentekijöiden keskeinen velvollisuus. Tämä koskee niin maan ulkoista kuin sisäistä turvallisuutta.
Suomen uskottavan puolustuskyvyn kivijalkoja ovat jatkossakin yleinen asevelvollisuus, kansalaisten korkea maanpuolustustahto ja sotilaallisen pelotteen sekä pidäkkeen takaavat puolustusvoimat. Tämän lisäksi turvallisuuttamme lisää tuleva aktiivinen ja rakentava rooli puolustusliitto Naton jäsenmaana.
Ulkoisen turvallisuutemme lisäksi viime aikoina on entistä enemmän kannettu huolta maan sisäisestä turvallisuudesta. Varsinkin nuoriso- ja jengirikollisuus ovat yleistyneet Suomessakin.
Viime vuosien kehitys on kaksijakoinen. Nuorten aikuisten, eli 18–29-vuotiaiden, väkivaltarikollisuuden taso on edelleen laskenut, mutta vastaavasti alaikäisten väkivaltarikollisuuden määrä on sen sijaan kasvanut merkittävästi. Eniten ovat lisääntyneet törkeät ryöstöt sekä henkirikokset ja henkirikoksen yritykset. Väkivaltarikollisuuden nousevat trendi on ollut nähtävissä jo ennen koronapandemiaa.
Taustoja tarkasteltaessa käy ilmi, että ulkomaalaistaustaisten rikollisuus on kehittynyt pitkälti yhdenmukaisesti suomalaistaustaisiin nuoriin nähden, mutta ulkomaalaistaustaisten nuorten rikostaso on kuitenkin selvästi korkeampi kuin suomalaistaustaisilla nuorilla. Suomen kehitys muistuttaa Ruotsin tilannetta, jossa nuorten rikollisten määrä on ollut jo pidempään suuressa kasvussa erityisesti katujengien osalta.
Ongelmaan puuttumiseksi tarvitaan sekä kovia että pehmeitä keinoja. Kovat keinot tulee kohdistaa jengirikollisuuden ytimeen eli aikuisiin, jotka käyttävät lasten ja nuorten ongelmia hyväkseen. Väkivaltarikosten rangaistuksia on myös syytä kiristää ja varmistettava, että rikokset saadaan tutkittua tehokkaasti sekä tuomiot annettua ripeästi. Poliisin resurssit on pidettävä kasvu-uralla.
Samalla tarvitsemme eri viranomaisten moniammatillista yhteistyötä, joka kohdistuu lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja rikosten ennalta ehkäisemiseen. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii moniammatilliset ankkuritiimit eri puolella Suomea, johon kuuluvat asiantuntijat poliisista, sosiaalitoimesta, terveystoimesta ja nuorisotoimesta. Ankkuritoiminnasta on saatu hyviä tuloksia ja se on myös tutkimuksissa osoitettu toimivaksi.
Poliisin Exit-toimintaa pitää myös jatkaa. Kyseessä on ennalta estävä erityistoiminta, jolla estetään vakavaa rikollisuutta ja siitä aiheutuvaa inhimillistä kärsimystä. Toiminnassa vapaaehtoisia rikollisessa toiminnassa mukana olevia irtautumishalukkaita henkilöitä tuetaan ja autetaan irtautumaan ympäristöstä ja vaikutuspiiristä, jotka ovat henkilölle itselleen ja hänen läheisilleen haitallisia.
Alaikäisistä puhuttaessa on syytä muistaa myös vanhempien vastuu, sillä ensisijainen vastuu lasten ja nuorten hyvinvoinnista sekä tasapainoisesta kehityksestä on meillä vanhemmilla. Tätä vastuuta ei voi ulkoistaa yhteiskunnalle.
Joona Räsänen, eduskuntavaaliehdokas