Hyvinvointialue rakentuu

Julkaistu kategoriassa Blogi.

Kolumni on ilmestynyt Länsi-Uusimaassa 18. helmikuuta 2022

Historian ensimmäiset aluevaalit on käyty ja puolueet ovat neuvotelleet vaalitulokseen perustuvan luottamuspaikkajaon. Uusi aluevaltuusto ja sen valitsemat muut toimielimet aloittavat toimintansa maaliskuussa. Välikaisen valmisteluelimen työn pohjalta päätöksentekijät lähtevät nyt rakentamaan uutta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on kuin Suomi pienoiskoossa. Alue kattaa 10 kuntaa, täällä puhutaan useampia kieliä, asukkaita on 470 000 ja tulevia työntekijöitä vajaat 9000. Meiltä löytyy niin kaupunkikeskuksia kuin myös maaseutua. Taloudellisesti puhumme 1,6 miljardin euron kokonaisuudesta. On selvää, että alueemme moninaisuus täytyy ottaa päätöksenteossa huomioon.

Asukaskohtaiset kustannukset ovat alueellamme maan pienimpiä. Tämä johtuu ennen kaikkea suhteellisesti terveemmästä ja nuoremmasta väestöstä, vaikka meilläkin jatkossa ikääntyvän väestön määrä kasvaa ja työikäisen väestön määrä supistuu. Muita alueita parempi lähtötilanne kuitenkin tarkoittaa sitä, että jatkossa rahoituksemme kasvaa vähemmän kuin muualla.

Alueen rakennusurakka ei siis tule olemaan helppo. Ensinnäkin, taloudelliset ja toiminnalliset realiteetit on hyvä tunnistaa ja tunnustaa avoimesti. Saamme tehdä hartiavoimin töitä, jotta hyvinvointialueemme on toimintakykyinen, kun vastuu palveluista siirtyy kunnilta alueille ensi vuoden alusta. Toisaalta, näillä laajemmilla hartioilla meidän on pidemmällä aikavälillä mahdollista lunastaa sote-uudistukselle asetetut tavoitteet.     

Urakassa onnistuminen vaatii toiminnan hyvää suunnittelua ja eri sidosryhmien osallistamista alusta alkaen. Liikenevät resurssit pitää käyttää sinne, missä niillä on suurin hyöty asukkaiden terveydelle. Suurimmat panostukset onkin syytä tehdä perustason palveluihin. Osallisuutta korostamalla meidän on mahdollista saada alueen asukkaat, kunnat, järjestöt ja palveluiden tuottajat yhteistyöhön mukaan.

Uusilla teknologiolla ja digitaalisilla palveluilla pystymme puolestaan parantamaan palveluiden tuottavuutta. Sote-uudistuksen rahoitusmalli jo tähän itseasiassa pakottaa, kun valtio korvaa palvelutarpeen kasvusta vain 80 prosenttia. Eli kun uusia potilaita tulee sata, niin rahat saamme vain kahdeksaankymmeneen.

Meillä päätöksentekijöillä tässä riittää paljon yhdessä tekemistä. Mutta sitä politiikan pitää ollakin.

Joona Räsänen, aluevaltuutettu (sd)

Kommentit

kommenttia