Juhlapuhe Lohjan kaupungin itsenäisyyspäivän juhlassa 6.12.2022

Julkaistu kategoriassa Yleinen.

Arvoisat sotiemme veteraanit, hyvät juhlavieraat,

Kahden vuoden tauon jälkeen olemme jälleen päässeet viettämään itsenäisyyspäivää perinteisin menoin. Seppeleet on laskettu haudoille, juhlia järjestetään ja on mukavaa kokoontua yhteen laulamaan Maamme -laulua. Suomen tärkein juhlapäivä saa jälleen arvoisensa huomion. Ja kuin tilauksesta luontoäiti on myös maalannut taivaan siniseksi ja maan valkoiseksi. Siniristilippumme kelpaa tänään liehua itsenäisyytemme kunniaksi.

Valtiollinen itsenäisyytemme on lyhyt aika maailmanhistoriassa, mikä entisestään korostaa yhteiskuntamme kehityksen poikkeuksellisuutta. Reilussa sadassa vuodessa olemme onnistuneet nousemaan köyhästä pohjoismaasta maailmalla arvostetuksi hyvinvointivaltioksi, jota pidetään monissa vertailuissa maailman parhaana maana asua ja elää.

Vakaa ja toimiva yhteiskunta on paras vakuutuksemme yllättävien kriisien varalle. Yhteiskuntamme toimivuus tulikin jälleen todistettua viimeisten vuosien kuluessa, kun keväällä 2020 alkanut koronapandemia vyöryi läpi maailman. Eri arvioiden perusteella voimme todeta, että Suomi selviytyi pandemiasta sekä sosiaalisesti että taloudellisesti hyvin muihin maihin verrattuna. Koronaviruksen aiheuttama varjo on kuitenkin pitkä ja se tulee vaikuttamaan meihin jatkossakin.

Isossa kuvassa Suomi on siis menestystarina, mutta on rehellistä myöntää meilläkin olevan edessä monta ratkaistavaa haastetta ja ongelmaa. Turvallisuustilanne aiheuttaa huolta, taloudellinen tilanteemme heikkenee, väestömme ikääntyy vauhdilla ja ilmastonmuutos sekä luontokato uhkaavat.

Historia on meille kuitenkin opettanut, että yhteen hiileen puhaltamalla ja toinen toistamme tukien pystymme kansakuntana voittamaan vaikeimmatkin haasteet ja rakentamaan paremman tulevaisuuden. Näin meidän on nytkin toimittava.

Hyvät kuulijat,

Kansakunnan kaapin päällä on varattu kunniapaikka heille, jotka asettivat oman henkensä alttiiksi maamme itsenäisyyden ja vapauden puolesta. Sankarivainajien, veteraanien, lottien ja koko sodan kokeneen sukupolven panosta sopii vuodesta toiseen korostaa, sillä saammehan me heidän ansiostaan tänäänkin täällä kokoontua viettämään itsenäisyyspäivää.

Sodan kokeneen sukupolven uhraus on tänä itsenäisyyspäivänä erityisesti mielessä. Sitten toisen maailmansodan todistamme Euroopassa laajamittaista hyökkäyssotaa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut Suomen ja koko Euroopan turvallisuusympäristöä. Emme enää voi rakentaa turvallisuutta ja vakautta kuten ennen, luottaen periaatteisiin, jotka Venäjä on hylännyt. Vaikka Suomeen ei suoranaista sotilaallista uhkaa kohdistu, niin sodan vaikutukset näkyvät meilläkin.

Muuttuneen tilanteen johdosta Suomi on päättänyt liittyä puolustusliitto Naton jäseneksi. Samalla olemme panostaneet vahvasti kansalliseen puolustukseen sekä huoltovarmuuteemme. Päätökset on tehty, jotta Suomen ja suomalaisten turvallisuus voidaan taata kaikissa oloissa. On kuitenkin tärkeä muistaa, että vahvan puolustuskykymme ohella korkea maanpuolustustahto muodostaa turvallisuutemme selkärangan. Tästä meidän on jatkossakin huolehdittava.

Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vaikutukset välittyvät myös turvallisuustilannetta laajemmin jokaisen suomalaisen arkeen. Energian ja muun elämisen kustannukset nousevat. Inflaatio on korkeammalla tasolla kuin vuosikymmeniin. Arkinen toimeentulo herättää täysin aiheesta huolta monissa. Julkisen vallan tulee toimillaan helpottaa tilannetta, mutta kaikkia kriisin vaikutuksia tuskin voidaan ehkäistä.

Kallistuvien hintojen aikana on kuitenkin tärkeä muistaa, että meidän maksama hinta sodasta on monin verroin vähäisempi kuin Ukrainassa.

Arvoisat juhlavieraat,

Ukrainalaiset taistelevat tällä hetkellä myös meidän turvallisuutemme puolesta. Siksi meidän on tuettava Ukrainaa niin kauan kuin on tarpeen. Vaikka ihmiset ovat huolissaan ja väsyneitä, on tärkeää, ettemme turru sotaan vaan muistamme, mitä Ukrainassa tapahtuu joka päivä. Vääryydelle ei voi antaa periksi, vaan oikeuden on voitettava.

Ukrainaa tukemalla puolustamme myös arvojamme ja niille perustuvaa yhteiskuntamalliamme. Demokratiaa, vapautta, ihmisoikeuksia, rauhaa sekä yhteisiin pelisääntöihin perustuvaa maailmanjärjestystä.

Nykyinen turvallisuusympäristömme korostaa entisestään toimivamman ja vahvemman kansainvälisen yhteistyön tarvetta. Suomen paikan on jatkossakin oltava kaikissa niissä keskeisissä pöydissä, joissa meidän toimintaympäristöä muovaavia päätöksiä tehdään.

Hyvät lohjalaiset,

Näin joulukuussa katse kääntyy monella jo ensi vuoteen. Kotikaupunkimme näkökulmasta vuosi 2023 onkin todellinen juhlavuosi, sillä Lohja täyttää 700 vuotta. Kirjallisissa lähteissä Lohja on mainittu paikkakuntana ensimmäisen kerran vuonna 1323. Sitä vanhempia kirjallisia merkintöjä löytyy vain viidestä paikkakunnasta Suomesta.

Sata vuotta sitten vietettyjen 600-vuotisjuhlien juhlaoppaassa todettiin historiasta seuraavaa:

”Oli nimittäin asiantuntevain taholla tiedossa, että 600 vuotta oli kulunut siitä ajasta, jolloin Lohjan nimeä ensi kerran kansamme historiassa aletaan mainita. Olipa tiedossa sekin, että Lohja varmuudella jo vuonna 1323 esiintyi aikakirjoissa omana erillisenä pitäjänä sekä että mainittu vuosi 1323 sitäpaitsi näytti olleen ensimmäinen varma vuosiluku, jolloin Lohjan seurakunnalla jo mainitaan olleen oma kirkkoherransa ja samalla tietenkin oma kirkkonsa.

Varmaa oli siis, että ainakin 600 ajastaikaa oli vierinyt niistä ajoista, jolloin Lohjan pitäjän harmaa kivikirkko jylhine muureineen hartautta herättävine holveineen ja leppoisine kalmistoineen oli Lohjannummen kummulle kohonnut.

Näin pitkän ajan oli se lujana seisonut kuin linnamme, varustus vahva aivan, nähden aikakausien vaihtuvan, sukupolvien muuttuvan. Pakanuusaikojen hämärät olivat häipyneet, katoolisaikojen koreus astui sijaan. Ja tänäpäivänä kohoaa kunnianarvoisena majesteetillisena, yli paikkakunnan valvovana silmänä temppeli.”

Ensi vuonna vietettävä Lohja 700-juhlavuosi tarjoaa runsaasti ohjelmaa, tapahtumia ja näkemistä kaikenikäisille. Juhlavuosi pitää sisällään musiikkia, taidetta, historiaa, sukupolvien kohtaamista ja erilaisia tapahtumia. Tapahtumia on koko vuoden ympäri ja eri puolilla Lohjaa. Tavoitteena on luoda mieleenpainuva kokonaisuus, kaikkia yhdistävä, kulttuurin juhla.

Kotikaupunkimme on totisesti juhlansa ansainnut. Puheeni lopuksi palaan vielä mietteisiin sadan vuoden takaa, mitkä toimivat hyvänä ohjenuorana tänäkin päivänä:

”Viimeiseksi, joskaan ei vähäarvoisimpana, tulee juhlien onnistumiseen myötävaikuttamaan Lohjan lumoava luonto, sen välkkyvät selät, siintävät saaret ja salmet, sen tummat metsänpeittoiset harjanteet, sen viheriöitsevät vainiot ja hymyilevät viljelykset, sen nähtävyydet ja merkillisyydet ja ylinnä muita nytkin sen hartautta herättävä, arvokas temppeli.

Täällä jos missään toteutuvat Topeliuksen sanat siitä kotiseudusta, missä omenat ja kirsikat kypsyvät, missä kentät ovat kukkatarhana, kylät satukirjana, herrastalot muistomerkkejä ja kirkko urhojen hautana.

Tämä antaa juhlan alkuunpanijoille sen varman vakuutuksen ja toivon, että juhlan 1000-lukuiset osanottajat palaavat Lohjan juhlilta mielet täynnä kauniita, häipymättömiä ja rikkaita muistoja.”

Hyvät ystävät,

Näillä sanoilla haluan toivottaa kaikille teille hyvää itsenäisyyspäivää, rauhallista joulun odotusta ja onnellista tulevaa Lohjan juhlavuotta.

Kommentit

kommenttia