• 050 547 5590
  • joona@joonarasanen.fi

Kasvu kuuluu kaikille

Kirjoitus on julkaistu 18. marraskuuta 2017 Länsi-Uusimaan yleisönosastolla.

Oppositiopuolueet julkistivat kuluneella viikolla omat vaihtoehtobudjettinsa hallituksen ensi vuoden budjettiesitykselle. Demokratiaan kuuluu, että oppositio tarjoaa hallituksen politiikalle vaihtoehdon pelkän arvostelun sijaan. Näin kansalaiset voivat paremmin vertailla eri puolueiden kenovalikoimaa ja tehdä niistä johtopäätöksiä.

Hallitus on laatinut valtion ensi vuoden talousarvion myötätuulen puhaltaessa Suomen purjeisiin. Viennin, investointien ja kulutuksen vahvistumisen seurauksena talouden arvioidaan kasvavan vuosittain muutaman prosenttiyksikön verran. Olemme päässeet vihdoin mukaan maailmantalouden kasvuun. Merkit talouden tilan kohentumisesta ovat rohkaisevia, mutta niiden ei pidä hämärtää tosiasiaa siitä, että talouden pitkän aikavälin ongelmia ei ole ratkaistu.

Myös ensi vuonna valtion velkaantuminen jatkuu, välttämättömät rakenteelliset uudistukset odottavat edelleen toteuttamistaan ja osaamistasomme rapautuu. Julkisen talouden leikkauksista saadut säästöt on pääosin käytetty keventämään verotusta ylimpiä tuloluokkia suosien. Tämän seurauksena julkisen talouden rakenteellinen alijäämä uhkaa edelleen kasvaa, vaikka työllisyys on nyt vahvistunut.

Näihin epäkohtiin SDP puuttuu omassa vaihtoehtobudjetissaan. Puolueen vaihtoehdon keskiössä ovat välttämättömät rakenteelliset uudistukset, koulutukseen ja osaamiseen panostaminen sekä toimet työllisyysasteen nostamiseksi. Samalla tehottomia ja vain hyvätuloisia suosivia veronkevennyksiä voidaan karsia ja näin paikkailla kaikista epäoikeudenmukaisempia leikkauksia.

Oppivelvollisuuden laajentaminen, korkea-asteen aloituspaikkojen lisääminen sekä hakijasuman purkaminen ja varhaiskasvatuksen sekä perhevapaiden uudistaminen ovat niitä rakenteellisia uudistuksia, joiden avulla SDP kohentaisi suomalaisen työvoiman osaamistasoa sekä työllisyysastetta. Näiden uudistusten puolesta monet asiantuntijatkin ovat toistuvasti liputtaneet. On hälyttävää, että koulutustason nousu on lakannut ja Suomi on vajonnut OECD-maiden keskikastiin. Kehityksen suunta on välttämätöntä kääntää.

Työvoimapolitiikkamme kaipaa myös uudistamista. Tehokas puuttuminen työttömyys jaksoihin edellyttää muun muassa työvoiman kohtaanto-ongelman ratkaisua, eli riittäviä aktiivisen työvoimapolitiikan resursseja sekä työvoiman liikkuvuuden helpottamista. Työttömyysjaksojen lyheneminen yhdellä päivällä vahvistaa julkista taloutta yli 20 miljoonaa euroa.

Eriarvoistumiskehityksen hidastamiseksi SDP jättäisi tekemättä kaikkein pienituloisimpiin kohdistuvat leikkaukset. Keventäisimme myös pieni- ja keskituloisten verotusta hallitusta enemmän, jotta talouden kasvu ei jakautuisi epäoikeudenmukaisesti – vaan kuuluisi aidosti kaikille. Näin tuloerot eivät kasvaisi. Työllisyyskehityksemme parantamiseksi verotuksen painopistettä on myös järkevä siirtää työntekemisen verottamisesta omistamisen verottamiseen.

Hallitus on useampaankin kertaan kuluneella vaalikaudella väittänyt, että hallituksen politiikalle ei ole olemassa vaihtoehtoja. Oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjetit osoittavat hallituksen väitteet tältä osin perusteettomiksi. Halutessaan hallitus voisi korjata talouspolitiikkaansa oikeudenmukaisemmaksi niillä keinoilla, joita esimerkiksi sosialidemokraatit omassa vaihtoehtobudjetissaan tarjoavat.

Yhteiskunnan eheys on nimittäin vakauden tae. Kun ihmiset kokevat olevansa samassa veneessä, lisää se yhteiskunnan vakautta ja turvallisuutta. Siksi meidän päättäjien on huolehdittava siitä, että emme päästä eriarvoisuutta kasvamaan liiaksi keskuudessamme.

Joona Räsänen
Kansanedustaja (sd.)