Kunnat tarvitsevat nyt tukea
Kolumni on ilmestynyt Länsi-Uusimaassa 12. syyskuuta 2020
Kunnat kantavat päävastuun ihmisten palvelujen turvaamisesta koronakriisin keskellä. Samaan aikaan kuntatalouden kriisi on edelleen kärjistynyt. Kuntaliiton arvion mukaan koronakriisi heikentää kuntataloutta 1,7 miljardilla eurolla ensi vuonna.
Maan hallitus on aikaisemmilla toimillaan huolehtinut siitä, että kunnat selviävät taloudellisesti tästä vuodesta. Ensi viikon budjettiriihessä on kuitenkin tehtävä uusia päätöksiä kuntatalouden kriisin helpottamiseksi vuonna 2021. Muuten kunnissa on edessä mittavat palvelujen karsimiset ja kunnallisverojen korotukset.
Konkreettinen keino kuntien talouden tukemiseen on jatkaa kuntien yhteisöveron jako-osuuden korotusta. Korotus vahvistaa suoraan kuntien tulopohjaa, mutta ei vaikeuta valtion menokehyksessä pysymistä. Toinen heti vaikuttava toimi on olla perimättä takaisin kunnille tänä vuonna maksettua korvausta yritysten verolykkäyksistä.
On hyvä, että hallitus on ilmoittanut muuttavansa kuntalakia siten, että alijäämien kattamisvelvoitteisiin tulee joustavuutta koronan aiheuttaman täysin poikkeuksellisen ja ennakoimattoman tilanteen vuoksi. Tämä antaa kunnille hieman enemmän pelivaraa tulevien vuosien suunnitteluun.
Kuntien tehtäviä lisäävien ja laajentaviin hankkeiden osalta on huolehdittava, että niiden aiheuttamat kustannukset on kompensoitava kunnille täysimääräisesti.
Heikentynyt kuntatalous ja koronavirusepidemia tulee myös ottaa huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen rahoituksessa. Tältä osin esitys kaipaakin muutoksia. Muuten uudistuksen taloudelliset vaikutukset kuntien ja kaupunkien elinvoimaan, investointikykyyn ja rahoitusasemaan tulevat olemaan suuret.
Kunta-alan työmarkkinaratkaisussa kilpailukykysopimukseen liittyneestä työajan pidennyksestä pääosin luovuttiin. Tämän seurauksena myös kiky-tuntien vuoksi tehty yli 234 miljoonan euron valtionosuusleikkaus tulee nyt purkaa. Muutoin valtio leikkaisi vastoin hallitusohjelmaa suoraan kuntien peruspalveluihin suunnattua valtionosuusrahoitusta.
EU:n elpymispaketilla olisi puolestaan järkevä vauhdittaa kuntien välttämättömiä investointeja. Tällä olisi suora työllisyyttä vahvistava vaikutus.
Nämäkään toimet eivät pitkällä aikavälillä riitä, mutta näin turvataan kuntien kyky huolehtia yhteiskunnan peruspalveluista ja alueellisen elinvoiman lisäämisestä. Tarvitsemme vielä pitkään monia päätöksiä sekä valtion että kuntien itsensä toimesta, jotta kuntatalous saataisiin tasapainoon.
Joona Räsänen, Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja (sd)