Liike on lääke
Valitettava tosiasia on, että suomalaiset liikkuvat liian vähän. Tämä on sekä terveytemme että kansantaloutemme kannalta iso ongelma. Eri laskelmien mukaan liikkumattomuus aiheuttaa Suomessa vuosittain miljardiluokan kustannukset. Liikkumaton elämäntapa lisää monia kansansairauksia, ikääntymisestä aiheutuvia ongelmia ja kustannuksia, heikentää työelämän tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä on yhteydessä väestöryhmien välisiin terveys- ja hyvinvointieroihin.
Väestorakenteemme huomiioon ottaen liikkunnan lisääminen kaikissa ihmisryhmissä olisi erityisen tärkeää. On myös useasti todettu, että liikunnan lisääminen auttaa merkittävästi esimerkiksi mielenterveyden haasteiden hoidossa. Näistäkin syistä on perusteltua, että yhteiskunnan eri toimijat kannustavat, tukevat ja mahdollistavat ihmisille ja yhteisöille siirtymisen kohti liikunnallista ja terveellistä elämäntapaa.
Aikaisemmin olemme saaneet Suomessa hyviä tuloksia aikaan valtion, kuntien ja seurojen välisellä aktiivisella yhteistyöllä. Valtiovalta ja kunnat tukevat muun muassa liikuntapaikkojen rakentamista ja eri järjestöjen toimintaa.
Suurimpia huolenaiheita lasten ja nuorten liikunnalle aiheuttavat eri harrastusten kohonneet kustannukset. Harrastusten hinnat ovatkin 2000-luvulla jopa kolminkertaistuneet. Tähän kun yhdistetään yleisesti kohonnut hintataso, niin ei ole ihme, että monessa perheessä harrastaminen on vähentynyt. Vanhemmat ovat eri tutkimusten mukaan urheiluseurojen ylivoimaisesti suurimpia rahoittajia.
Keinoja tilanteen parantamiseksi on olemassa. Keskeistä on huolehtia muun muassa kuntien talouden kestävyydestä, jotta kuntien omistamissa liikuntatiloissa käyttökustannukset voidaan pitää kohtuullisina. Julkisia tiloja on muutoinkin käytettävä laajemmin tukemaan lasten ja nuorten harrastustoimintaa.
Toinen keino on varmistaa, että harrastamisen Suomen mallia, eli harrastustakuuta viedään systemaattisesti eteenpäin kaikissa kunnissa ja kouluissa sekä laajennettava malli kattamaan myös toinen aste. Toivottavasti valtion taloudellista tilannetta saadaan parannettua, jotta harrastustakuulle voidaan varmistaa pysyvä rahoituspohja ja turvata eri toimijoiden aito mahdollisuus toimia kuntien kumppanina toiminnan järjestämisessä.
Kannatan myös lämpimästi eri toimijoiden esittämiä liikunta- ja kulttuurireseptejä ja niiden sairausvakuutuskorvattavuutta kansalaisten terveyden edistämiseksi. Mitä enemmän liikumme, sitä terveempiä, hyvinvoivempia ja toimintakykyisiä olemme.
Joona Räsänen, eduskuntavaaliehdokas