Puheeni Lohjan kaupungin uudenvuodenjuhlassa

Julkaistu kategoriassa Yleinen.

Arvoisa juhlaväki, hyvät lohjalaiset!

Lämpimästi tervetuloa Lohjan kaupungin uudenvuodenjuhlaan. Jälleen on tullut aika kokoontua yhteen muistelemaan kuluneen vuoden tapahtumia ja sattumuksia sekä kääntämään katseet kohti tulevaa vuotta. On hienoa saada jakaa tämä juhla ja vuoden vaihtuminen yhdessä teidän kanssanne.

Tuleva vuosi on meille suomalaisille erityisen tärkeä. Ensi vuoden joulukuun 6. päivänä tulee kuluneeksi sata vuotta Suomen itsenäistymisestä. Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi on kiistatta maamme lähihistorian merkittävin juhlavuosi.  Se tulee näkymään monin tavoin niin meillä Lohjalla kuin muuallakin Suomessa koko vuoden ajan erilaisten tapahtumien ja hankkeiden kautta.

Juhlavuoden ohjelman valmistelut on Lohjalla aloitettu jo hyvissä ajoin aikaisemmin tänä vuonna. Erityiskiitos juhlavuoden valmisteluista kuuluu kaupungin kulttuuritoimelle sekä aktiivisille kuntalaisille. Kaupungin ja järjestöjen keskinäisellä yhteistyöllä on toteutettu monipuolinen juhlavuoden ohjelmakokonaisuus, josta löytyy varmasti jokaiselle mielekkäitä tapoja juhlistaa Suomen suurta merkkivuotta.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden valtakunnalliseksi teemaksi on valittu Yhdessä. Yhdessä-teemaa toteuttavat eri tavoin myös Lohjan juhlavuoden tapahtumat. Yhdessä tekeminen ja yhteen kokoontuminen välittyvät juhlavuoden tapahtumissa kaupungissamme niin laulun, tanssin, historian, kulttuurin kuin liikunnankin keinoin.

Hyvät ystävät,

Pian koittava Suomen itsenäisyyden juhlavuosi antaa meille suomalaisille erinomaisen mahdollisuuden pohtia omaa tulevaisuuttamme. On tärkeää, että hyödynnämme juhlavuoden ja katsomme rohkeasti eteenpäin kohti itsenäisyytemme seuraavaa sataa vuotta. Millä eväillä kansakuntamme menestyisi myös tulevaisuudessa?

Tulevaisuuden hahmottamisessa on suurta apua siitä, että tuntee historian. Monissa maamme yhteisen tarinan varrella karttuneissa opeissa ovat myös tulevan kansallisen menestyksemme avaimet. Siksi niihin on tärkeää kiinnittää huomiota.

Suomen satavuotinen historia on värikäs ja monivaiheinen. Maamme ja sen kansalaiset ovat kulkeneet pitkän matkan pienestä maatalousvaltaisesta Pohjoismaasta maailmalla ihailluksi moderniksi hyvinvointivaltioksi. Meidät on historiamme aikana opittu tuntemaan maamme rajojen ulkopuolella erityisesti kansalaisten korkeasta hyvinvoinnista ja osaamisesta, keksinnöistä sekä puhtaasta luonnosta.

Suomen satavuotisessa historiassa on kyse menestystarinasta, joka ei tapahtunut sattumalta. Historiamme on esimerkki siitä, miten pienestäkin kansasta voi tulla suuri lujalla tahdolla ja yhdessä tekemällä. Sisällissota, maailmansodat tai taloudelliset vaikeudet eivät koskaan ole pystyneet pysäyttämään Suomen kehitystä tai kääntämään kehityksen kelloa taaksepäin. Vaikeistakin ajoista on aina selvitty ja menty eteenpäin yhtenäisenä kansakuntana.

Juuri siksi Suomen itsenäisyyden juhlavuoden valtakunnallinen Yhdessä-teema on mielestäni osuva ja ajankohtainen myös tulevaisuudessa. Yhdessä-sanaan kiteytyy hyvin se, mistä Suomen tarinassa on pohjimmiltaan kysymys. Yhdessä tekemällä Suomi on menestynyt ja pystynyt aina ratkaisemaan kulloisetkin ongelmansa.

Suomalaisten kyvyn tehdä yhteistyötä eri aikoina ovat mahdollistaneet erityisesti kansalaisten välinen luottamus ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kokemus. Näitä arvoja vaalimalla on aidosti pystytty pitämään kiinni siitä, että jokainen suomalainen on pidetty mukana samassa veneessä. Kaveria ei jätetä –henkeä on viety eteenpäin yli sukupolvien monissa suomalaisen yhteiskunnan keskeisissä talous- ja sosiaalipoliittisissa päätöksissä sekä uudistuksissa.

Kyky tehdä yhteistyötä nojaa siis vahvasti kansalaisten kokemaan luottamukseen ja oikeudenmukaisuuteen. Niitä on siksi syytä vaalia myös tulevaisuudessa. Vain siten pystymme luomaan edellytykset kansalaisten väliselle yhteistyölle niin arjessa, työelämässä kuin vapaa-ajallakin.

Yhteistyö on tuonut Suomen sinne, missä olemme nyt – moderniksi ja kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointivaltioksi. Yhteistyö on myös se tekijä, joka vie Suomen kohti turvattua tulevaisuutta. Yhdessä pystymme jatkamaan Suomen kansallista menestystarinaa sen seuraavalle vuosisadalle.

Pitkästä ja menestyksekkäästä historiastamme huolimatta maamme tulevaisuudesta on esitetty monia huolenaiheita. Kuluneen vuoden aikana on puhuttu paljon Suomen heikkouksista. On nostettu esiin huoli maamme talouden tilasta ja kyvystä pärjätä globaaleilla maailmanmarkkinoilla. Yhteiskunnallinen ilmapiiri on kiristynyt ja muuttunut eri arvioiden mukaan aikaisempaa enemmän sisään päin kääntyneeksi. Politiikan tekeminen eduskunnassa ja kuntien valtuustoissa on vaikuttanut monen ulkopuolisen silmin riitaisalta ja arjesta vieraantuneelta.

On totta, että Suomella on tässä ajassa ratkaistavanaan monia haasteita, eivätkä vanhat lääkkeet enää toimi. Yhteiskuntamme on pystyttävä muuttumaan ja elämään ajassa. Liiallinen keskittyminen maamme heikkouksiin peittää kuitenkin alleen sen tosiasian, että Suomella menee monella tapaa erittäin hyvin tällä hetkellä. Meillä on monia sellaisia mahdollisuuksia ja vahvuuksia, joista monet maailman maat voivat vain haaveilla.

Suomalainen koulutus on edelleen korkeatasoista ja kilpailukykyistä. Maamme lapset ja nuoret ovat kansainvälisempiä ja sivistyneempiä kuin ehkä koskaan. Yrityksemme tuottavat edelleen vuosittain merkittäviä innovaatioita ja maailmalla tunnettuja läpimurtoja. Suomalainen kulttuuri ja taide ovat yhä voimissaan. Muitakin esimerkkejä maamme vahvuuksista ja monista onnistumisista on riittämiin.

Emme koskaan saa vaipua epätoivoon ja unohtaa näitä vahvuuksia. Suomen tulevaisuutta tulisi siksi katsoa erityisesti maamme vahvuuksien kautta. Kyse on siitä, miten voisimme parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntää näitä vahvuuksia.

Yhdessä tekeminen ja Suomen monet vahvuudet ovat tehokas yhdistelmä. Toivon, että tulevana itsenäisyyden juhlavuonna pystyisimme yhdistämään nämä asiat. Juhlavuoden aikana voisimme yhdessä määritellä tavoitteita ja hankkeita, joita sitoutuisimme tavoittelemaan ensi vuodesta alkaen.

Mitä voisimmekaan saavuttaa, jos päättäisimme ryhtyä yhdessä edistämään niitä asioita, jotka tekevät Suomesta poikkeuksellisen maan asua ja elää? Miten voisimme lujittaa vahvuuksiamme heikkouksiemme kustannuksella?

Hyvät kuulijat,

On hyvä muistaa, että moni asia ei vaadi toteutuakseen suuria rahallisia panostuksia. Omia asenteitamme ja toimintatapojamme muuttamalla pääsemme jo pitkälle.

Yksi hanke, jota voisimme kaikki yhdessä sitoutua edistämään tulevana vuonna, voisi olla toistemme keskinäisen kunnioittamisen lisääminen. Julkisuudessa ja ihan arjenkin tasolla näkee nykyisin aivan liikaa puheenvuoroja, jossa toisia ihmisiä tuomitaan heidän erilaisuutensa perusteella. Tuntuu siltä, että ihmisten kyky asettua toisen asemaan, ymmärtää ja kunnioittaa kanssaihmisiä on vähentynyt. Rakentava vuoropuhelu hukkuu usein huutamisen alle.  Samoin epäasiallinen käytös ja kielenkäyttö ovat turhaan yleistyneet Suomessa.

Yhdessä –teeman hengessä on tärkeää, että pystyisimme jatkossa kohtelemaan kanssaeläjiä kunnioittavammin niin kasvotusten kuin sosiaalisessakin mediassa. Samalla voimme itse kukin vähentää minä-keskeistä ajattelua yhteisöllisyyden hyväksi.

Toinen hanke kunnioittamisen lisäksi olisi myös lisääntyvä muiden ihmisten huomioiminen. Huomioimalla muut ihmiset voimme konkreettisesti lisätä tunnetta siitä, että aidosti välitämme myös muista kuin itsestämme. Kaikilla elämänaloilla välittämistä olisi syytä lisätä ensi vuonna. Yksinkertainen kysymys Mitä sinulle kuuluu? voi joskus saada elämää suuremman, jopa käänteentekevän merkityksen. Se voi myös paljastaa sellaista yksinäisyyttä, jossa liian monet suomalaiset elävät. Välittäminen on tehokas lääke yksinäisyyttä vastaan.

Meidän pitäisi siis yksinkertaisesti kunnioittaa ja välittää toisistamme entistä enemmän. Viihtyminen niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin lisääntyisi varmasti. Jokainen meistä voi kantaa kortensa kekoon tässä yksinkertaisessa, mutta niin tärkeässä hankkeessa välittämisen lisäämiseksi.

Kolmas hanke, johon haluaisin meidän itsenäisyyden juhlavuonna yhdessä tarttuvan, on koulukiusaamisen kitkeminen Suomen kouluista. Kiusaaminen on ongelma, jonka inhimilliset ja yhteiskunnalliset kustannukset ovat täysin kestämättömiä. Kyse on kulttuurista, joka pitäisi pyrkiä poistamaan nykyistä tehokkaammin.

Koulukiusaamista on vaikea poistaa vain normein tai lakeja säätämällä. Koulukiusaamisen kitkeminen vaatii varhaista puuttumista meiltä jokaiselta. Tässäkin työssä tarvitaan toisistamme välittämistä, joka lähtee liikkeelle jo lapsuudesta. Myös siitä, miten lapsemme kasvatamme. Opettamalla lapsemme kunnioittamaan toisiaan jo kasvatuksessa pystyisimme ehkäisemään merkittävästi nykyistä tehokkaammin koulukiusaamista. Siten voisimme yhdessä hävittää koulukiusaamisen Suomesta.

Koulukiusaamisella on kiinteä yhteys myös toiseen, yhteiskuntaamme vaivaavaan ongelmaan: nuorten syrjäytymiseen. Nuorten syrjäytyminen on suurinta yhteiskunnallista haaskausta. Yhä useampi nuori uhkaa vuosi vuodelta ajautua kenties pysyvästi yhteiskunnan ulkopuolelle. Tähän haasteeseen meidän tulisi myös yhdessä tarttua, jotta emme hukkaisi yhtäkään maamme tulevaisuuden tekijöistä.

Arvoisa juhlaväki,

Suomen itsenäisyyden ensimmäinen 100 vuotta on menestystarina. Olemme historian saatossa selvinnyt monesta vaikeasta paikasta. Keskeistä on ollut kyky asettaa yhteinen etu oman edun edelle. Tätä taitoa meiltä jälleen tarvitaan. Kyllä me suomalaiset pärjäämme, kun huolehdimme omista vahvuuksistamme ja jaksamme tehdä työtä niiden vahvistamiseksi. Näin myös seuraavat 100 vuotta tulevat olemaan menestystarina.

Kun kohta ilotulitteet maalavat taivaan räiskyviin väreihin haluan niin omasta kuin koko kaupungin puolesta kutsua teidät kaikki mukaan viettämään itsenäisyyden juhlavuotta 2017. Otetaan lähihistoriamme suurimmasta juhlavuodesta kaikki irti ja tehdään siitä yhdessä ikimuistoinen.

Hyvää ja menestyksekästä uutta vuotta teille kaikille!

Kommentit

kommenttia