Tarvitsemme tekoja työn ja leivän puolesta
Vanhan sanonnan mukaan ainoastaan sanakirjassa menestys tulee ennen työntekoa. Työ on yhteiskuntamme kivijalka. Sen pohjalle rakennetaan kestävästi ihmisten toimeentulo ja osallisuus, mutta myös yhteiskunnan menestys ja vauraus.
Myönteinen työllisyyskehitys, aktiivinen elinkeinopolitiikka, työelämän kehittäminen ja yritysten toimintaympäristöstä huolehtiminen ovat myös kestävintä talouspolitiikkaa. Vaikka Suomen työllisyyaste on noussut nykyisen hallituksen aikana ennätykselliselle tasolle, tulee sitä edelleen nostaa, jotta hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus on turvattu.
Pidemmällä aikavälillä vanheneva väestömme ja työikäisten osuuden pienentymien syö Suomen talouskasvun edellytyksiä. Väestörakenteemme aiheuttaa vaikeuksia myös julkisen talouden tasapainottamiselle ja hyvinvointiyhteiskunnan palveluille. Tarvitsemme jatkossa jokaisen kynnelle kykenevän töihin.
Pula osaavasta työvoimasta on nykyään keskeinen talouskasvun este. Tähän haasteeseen on vastattava kokonaisvaltaisesti koulutusta kehittämällä, koulutusmääriä lisäämällä, työn vastaanottamisen kynnystä madaltamalla, työoloja ja palkkausta kehittämällä sekä työperäistä maahanmuuttoa edistämällä.
Työperäisen maahanmuuton osalta meidän on kuitenkin pidettävä kiinni EU- ja ETA-maiden ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkinnasta. Kansainvälisetkin esimerkit osoittavat, että se on toimiva keino hallitun maahanmuuttopolitiikan toteuttamiseksi.
Sosiaaliturvajärjestelmämme kaipaa myös remonttia. Sen tulee tukea nykyistä paremmin ihmisen omaa aktiivisuutta, itsensä kehittämistä, kouluttautumista, kuntoutumista ja työllistymistä.
Työelämän houkuttelevuutta on pystyttävä parantamaan työoloja ja palkkausta kehittämällä. On vaikea nähdä, että työelämän vetovoima paranisi, mikäli työssä ei jaksa tai palkalla ei tule toimeen. Samoin tiedämme, että monessa ammatissa rahallinen korvaus jää huomattavasti pienemmäksi kuin mitä työn arvo on yhteiskunnalle. Mikäli osaajapula halutaan todella ratkaista, näissäkin asioissa on päästävä eteenpäin.
Myös julkisen talouden näkökulmasta on kestävintä, että ihmiset tulevat palkallaan toimeen. Näin tarve sosiaaliturvaan ja muihin tukitoimiin vähenee. Palkkojen ostovoimasta huolehtimista korostaa se, että palkansaajien reaaliansiot laskivat viime vuonna eniten yli 60 vuoteen.
Konkreettinen keino parantaa ihmisten ostovoimaa olisi siirtää kiky-maksut eli 2,05 prosenttiyksikköä työn sivukuluja takaisin työnantajan maksettavaksi. Maksut siirrettiin työntekijöille osana Sipilän hallituksen ajamaa kilpailukykysopimusta vuonna 2016. Siirto parantaisi työtä tekevien ihmisten ostovoimaa heikentämättä julkista taloutta. Työntekijälle hyöty olisi monin verroin suurempi kuin esimerkiksi yleinen tuloverojen alentaminen.
Työelämässä on puolestaan pidettävä kiinni reiluista pelisäännöistä ja sopimisen kulttuurista. Tämä on sekä työntekijöiden että työnantajien etu. Joustavuutta lisäämällä voimme kehittää työelämää entistä perheystävällisemmäksi ja helpottaa ihmisten eri elämäntilanteita. Työmarkkinoilla esiintyviin rikoksiin ja hyväksikäyttöihin on puututtava aktiivisesti, sillä vilpilliset toimijat vievät aina leivän pois rehellisten tekijöiden pöydästä.
Joona Räsänen, eduskuntavaaliehdokas