Uusi miljardiluokan lasku veronmaksajille?
Orpon hallitus on uudistamassa hankintalakia. Lausuntokierroksella olleessa luonnoksessa mukana oli ehdotus, joka säätäisi kuntien yhdessä omistamien yhtiöiden käyttöä tarkasti niin, että yksikään kunta ei saisi enää omistaa yhtiöistä alle 10 prosentin osuutta. Muutoksella olisi merkittäviä vaikutuksia julkiseen talouteen sekä kuntien ja hyvinvointialueiden mahdollisuuksiin järjestää palveluita.
Sidosyksiköiden käytön tiukempi valvonta ja väärinkäytöksiin on puuttuminen ovat kannatettavia asioita, mutta omistusosuuteen liittyvä rajoitus on perusteeton eikä sen vaikutuksia ole selvitetty.
Esitys pakottaisi purkamaan noin 200 toimivaa, lainmukaista yhtiötä ympäri Suomen, vaikka mitään syytä purkamiselle ei ole. Muutoksen hallinnollinen taakka tulee olemaan valtava. Jos kaikki Suomen kunnat joutuvat samanaikaisesti 1,5 vuoden sisällä kilpailuttamaan samat palvelut, tulevat markkinoiden resurssit loppumaan kesken ja palveluiden tuottamisen hinnat nousemaan.
Esimerkiksi esitys vaikuttaisi massiivisesti jätehuollon järjestämiseen. Suomen kaikissa kuntien yhteisesti omistamista 26 jätehuollon yhtiöstä kaikkiaan 24 yhtiössä on alle 10 prosentin omistusosuuksia.
Nykyisten julkishallinnon yhteisyritysten toiminnan rajoitukset nostaisivat eri arvioiden mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden kustannustasoa jopa 600 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi muutoskustannuksista koituisi useamman miljardin kertalasku vuosittaisten lisäkustannusten päälle.
Muutoksesta onkin tulossa mittava, miljardiluokan, lasku veronmaksajille. Ajan myötä tämä johtaisi kuntaverojen merkittävään nousupaineeseen. Ei siis ihme, että esitys on saanut murskaavan palautteen lausuntokierroksella.
Näin mittavissa kysymyksissä lainsäädännön valmistelun tulisi olla erityisen laadukasta ja perustua faktoihin. Kuvaavaa on, että hankintalain muutoksen vaikuttamistyössä näyttävästi hyödynnetty, julkisomisteisia yhtiöitä arvostellut ja Jyväskylän yliopiston tutkimus on sittemmin paljastunut yrittäjäjärjestön tilaamaksi raportiksi. Se ei ole läpäissyt tieteellistä vertaisarviointia. Selvitys perustuu merkittäviltä osin myös vääriin tietoihin ja lähtöolettamiin.
Muun muassa valtiovarainministeriö onkin todennut lakihankkeesta, että ”esitetyt vaikutusarviot eivät ole riittäviä taloudellisten ja toiminnallisten vaikutusten, kunta- ja hyvinvointialuevaikutusten, yhteiskunnallisten vaikutusten sekä markkinavaikutusten tarkemmaksi ennakoimiseksi. Ehdotuksesta puuttuu riittävä tietopohja muutoksen hyötyjen ja haittojen arviointiin”.
Näyttääkin ilmeiseltä, että uudistuksen valmistelua ja vaikutustenarviointia ei ole tehty asianmukaisella tavalla. Siksi jätin asiasta ministeri Satoselle kirjallisen kysymyksen.
Hallitus on aiheuttamassa puutteellisiin tietoihin ja virheellisiin vaikutusarvioihin perustuen uuden miljardiluokan laskun veronmaksajille. Tässä ei ole mitään järkeä.
Joona Räsänen, kansanedustaja (sd)