Vappupuhe sankarihaudoilla
Hyvät ystävät, hyvät toverit,
Kokoonnumme perinteisesti näin vappupäivänä tänne sankarihaudoille kunnioittamaan heitä, jotka antoivat henkensä maamme ja sen vapauden puolesta. Sankarivainajien ja veteraanien panosta sopii vuodesta toiseen korostaa, sillä saammehan me heidän ansiostaan tänäänkin katsoa siniristilippumme liehuntaa.
Sodan kokeneen sukupolven uhraus on tänä keväänä erityisesti mielessä. Sitten toisen maailmansodan joudumme Euroopassa todistamaan laajamittaista hyökkäyssotaa. Vaikka Suomeen ei suoranaista sotilaallista uhkaa kohdistu, niin sodan vaikutukset näkyvät meilläkin.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut Suomen ja koko Euroopan turvallisuusympäristöä. Emme enää voi rakentaa turvallisuutta ja vakautta kuten ennen, luottaen periaatteisiin, jotka Venäjä on hylännyt.
Venäjän hyökkäys itsenäistä Ukrainaa vastaan rikkoo räikeästi kansainvälistä oikeutta. Se on samalla hyökkäys monenkeskistä sääntöpohjaista järjestelmää vastaan. Suomen turvallisuustilanne on tapahtuneen johdosta vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen.
Venäjä on sodan aloittanut ja Venäjän se tulee lopettaa. Rauhan saaminen Ukrainaan on kaikkien etu.
Ennen rauhan saavuttamista kansainvälisen yhteisön on autettava laajalla toimenpidevalikolla Ukrainaa selviytymiskamppailussaan. Tämä on paitsi inhimillisesti oikein, mutta myös järkevää koko Euroopan turvallisuuden takaamiseksi. Ukrainalaiset taistelevat tällä hetkellä myös meidän puolesta.
Hyvät ystävät,
On selvää, että Suomen turvallisuutta tulee tässä muuttuneessa tilanteessa vahvistaa. Tarvitsemme määrätietoisisa päätöksiä, joilla vahvistetaan kansallista puolustuskykyämme. Kansallinen puolustuskyky vahvan maanpuolustustahdon ohella muodostaa turvallisuutemme selkärangan.
Osana julkisen talouden suunnitelmaa hallitus on linjannut mittavista investoinneista sotilaalliseen maanpuolustukseen, rajaturvallisuuteen ja kyberturvallisuuteen. Jo tätä ennen hallitus on tehnyt merkittävän päätöksen suuresta hävittäjähankinnasta.
Suomen on toimittava ulko-ja turvallisuuspolitiikassa myös kansainvälisesti ja jatkettava Euroopan unionin kehittämistä myös turvallisuuden ja puolustuspolitiikan alueella. EU on Suomelle keskeinen turvallisuusyhteisö. Mitä vahvemmat EU:n jäsenmaat ovat puolustuskyvyiltään, sitä vahvempi on EU turvallisuusyhteisönä.
Samalla Suomen kansainvälistä puolustusyhteistyötä on syvennettävä edelleen läheisimpien kumppaniemme kanssa, joista tärkein on tietenkin Ruotsi.
Hyvät kuulijat,
Näiden toimenpiteiden ohella Suomessa käydään keskustelua liittymisestämme puolustusliitto Nato:n jäseneksi. Natoon liittyminen sekä liittymättä jättäminen ovat valintoja, joilla on sekä lyhyen että pitkän aikavälin seurauksia. Avoimelle keskustelulle ja rehelliselle riskien arvioinnille tulee keskustelussa olla paikkansa. Liittoutumisessa on kyse painoarvoltaan erittäin merkittävästä ja kauaskantoisesta päätöksestä.
Voi hyvin sanoa, että Venäjä on omilla toimenpiteillään ajamassa Suomen sekä Ruotsin Naton jäseneksi. Kukaan ei halua jäädä Venäjän enää kanssa yksin. Meidän kaikkien on hyvä tiedostaa, että Nato-jäsenyys ei myöskään tuo Suomelle vain oikeuksia, vaan myös velvollisuuksia, jotka meidän on rajavaltiona täytettävä.
Suomi tekee päätöksensä tietenkin itsenäisesti, mutta samantahtisuus ja sama suunta Ruotsin kanssa olisi erityisen tärkeää. Itämeren turvallisuuden vahvistaminen ja sitä kautta koko Pohjois-Euroopan vakauden ylläpito on oltava yhteinen tavoitteemme.
Tärkeimmän näkökulman tulevissa päätöksissä tuleekin olla Suomen ja suomalaisten turvallisuuden takaaminen kaikissa oloissa.
Tämän olemme velkaa heille, jotka täällä sankarihaudoissa makaavat ja jotka maksoivat aikanaan kalleimman hinnan vapauden alttarilla meidän muiden puolesta.
Tämä perintö velvoittaa.
Hyvää vappua!